The Possibilities of Use of Robotics in Finnish Early Childhood Education – Benefits and Challenges
Seppinen, Nina (2022)
Seppinen, Nina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112023191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112023191
Tiivistelmä
Robotit ovat muodostumassa osaksi jokapäiväistä elämäämme. Robotiikan hyödyntämistä opettamisen välineenä on tutkittu, mutta lisätutkimukselle on tarvetta, varsinkin kun puhutaan varhaiskasvatuksesta. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt robotiikan mahdollisuuksiin peruskoulu- ja ylemmän asteen koulutuksen saralla.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda suomalaiselle päiväkodille tietopaketti, jossa esitellään mahdollisuuksia integroida robotiikka suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja välineitä hyödyntää sitä, käyttäen pohjana kirjallisuuskatsausta, jonka avulla saatiin luotua yleiskuva aiheesta olemassaolevien tutkimusten perusteella.
Aineistonhakuprosessissa hyödynnettiin useita kansainvälisiä tietokantoja. Aineisto koostui useammasta erilaisesta lähteestä, erilaisista artikkeleista ja julkaisuista. Suomen varhaiskasvatussunnitelma ja varhaiskasvatuslaki sekä ammattikirjallisuus loivat pohjan, johon tutkimuksia peilattiin.
Kirjallisuustutkimuksen tulokset osoittivat, että robotit tarjoavat pedagogisia mahdollisuuksia, jotka parantavat oppimista varhaiskasvatuksen tasolla. Sosiaalista robottia hyödyntämällä lasten suoritukset paranivat mm. geometrisen ajattelun ja metakognitiivisten taitojen saralla ja vuorovaikutus robotin kanssa oli lähinnä positiivista. Opettavat robotit voivat olla kelvollisia vaalimaan tarpeellisia elämäntaitoja, kuten kognitiivista ja persoonallista kehitystä. Suurimpana haasteena pidettiin varhaiskasvatuksen opettajien vähäistä tietämystä aiheesta, joka tuli ilmi myös tietopaketin esittelyn myötä. Moni opettaja vierasti ajatusta robotiikan käytöstä ja suurimmaksi haasteeksi nousi riittävä tietämys aiheesta ja osaaminen. Osa opettajista olisi valmis hyödyntämään robotiikkaa, jos heillä olisi tarvittava koulutus sen käyttöön.
Voidaan päätellä, että robotit voivat edistää oppimista esimerkiksi sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen, motoriikan ja fyysisen kehityksen, kognitiivisten kykyjen kehityksen sekä kielen ja viestinnän saralla. Robotiikka tuo mukanaan paljon eri mahdollisuuksia opetuksen saralla, mutta robotiikan oikeanlainen hyödyntäminen edellyttää opettajilta ammattitaitoa. Robots are slowly becoming a part of our everyday lives. Some research has been con-ducted on the use of robotics in education, but there is a need for further research, especially in early childhood education (ECE). Most researchers have focused on the possibilities of using robotics in education at the elementary or high school level, but little research has been conducted on utilizing robotics in ECE, at preschool stage.
The purpose of the functional thesis was to create an information package for a playschool in Finland that introduced the possibilities of integrating robotics into the curriculum and tools to utilize robotics. A literature review was used as the base of the information package to form a general understanding based on existing research and articles on the topic.
The data search was carried out by using international online databases. The literature consisted of a variety of materials such as scientific journals and articles. The National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care, The Act on Early Childhood Education and Care as well as professional literature were used as theoretical framework for the study.
Findings of the literature review indicate that the use of robots can provide pedagogical opportunities that can enhance learning in ECE. With the help of a social robot, children’s performance in areas such as geometric thinking and metacognitive tasks improved, and interaction with the robot was mainly positive. Educational robots may be suitable in fos-tering essential life skills like cognitive and personal development. The main challenge was teachers’ lack of knowledge in integration and operation of the robots, which also came up during the presentation of the information package. Most teachers disliked the idea of using robotics and the biggest challenge was overall lack of competence and knowledge.
One can conclude that robots can promote learning in areas such as social and emotional development, motor and physical development as well as language and communication and perceptual-cognitive skills. It is evident that the right kind of utilization requires teacher competence.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda suomalaiselle päiväkodille tietopaketti, jossa esitellään mahdollisuuksia integroida robotiikka suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja välineitä hyödyntää sitä, käyttäen pohjana kirjallisuuskatsausta, jonka avulla saatiin luotua yleiskuva aiheesta olemassaolevien tutkimusten perusteella.
Aineistonhakuprosessissa hyödynnettiin useita kansainvälisiä tietokantoja. Aineisto koostui useammasta erilaisesta lähteestä, erilaisista artikkeleista ja julkaisuista. Suomen varhaiskasvatussunnitelma ja varhaiskasvatuslaki sekä ammattikirjallisuus loivat pohjan, johon tutkimuksia peilattiin.
Kirjallisuustutkimuksen tulokset osoittivat, että robotit tarjoavat pedagogisia mahdollisuuksia, jotka parantavat oppimista varhaiskasvatuksen tasolla. Sosiaalista robottia hyödyntämällä lasten suoritukset paranivat mm. geometrisen ajattelun ja metakognitiivisten taitojen saralla ja vuorovaikutus robotin kanssa oli lähinnä positiivista. Opettavat robotit voivat olla kelvollisia vaalimaan tarpeellisia elämäntaitoja, kuten kognitiivista ja persoonallista kehitystä. Suurimpana haasteena pidettiin varhaiskasvatuksen opettajien vähäistä tietämystä aiheesta, joka tuli ilmi myös tietopaketin esittelyn myötä. Moni opettaja vierasti ajatusta robotiikan käytöstä ja suurimmaksi haasteeksi nousi riittävä tietämys aiheesta ja osaaminen. Osa opettajista olisi valmis hyödyntämään robotiikkaa, jos heillä olisi tarvittava koulutus sen käyttöön.
Voidaan päätellä, että robotit voivat edistää oppimista esimerkiksi sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen, motoriikan ja fyysisen kehityksen, kognitiivisten kykyjen kehityksen sekä kielen ja viestinnän saralla. Robotiikka tuo mukanaan paljon eri mahdollisuuksia opetuksen saralla, mutta robotiikan oikeanlainen hyödyntäminen edellyttää opettajilta ammattitaitoa.
The purpose of the functional thesis was to create an information package for a playschool in Finland that introduced the possibilities of integrating robotics into the curriculum and tools to utilize robotics. A literature review was used as the base of the information package to form a general understanding based on existing research and articles on the topic.
The data search was carried out by using international online databases. The literature consisted of a variety of materials such as scientific journals and articles. The National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care, The Act on Early Childhood Education and Care as well as professional literature were used as theoretical framework for the study.
Findings of the literature review indicate that the use of robots can provide pedagogical opportunities that can enhance learning in ECE. With the help of a social robot, children’s performance in areas such as geometric thinking and metacognitive tasks improved, and interaction with the robot was mainly positive. Educational robots may be suitable in fos-tering essential life skills like cognitive and personal development. The main challenge was teachers’ lack of knowledge in integration and operation of the robots, which also came up during the presentation of the information package. Most teachers disliked the idea of using robotics and the biggest challenge was overall lack of competence and knowledge.
One can conclude that robots can promote learning in areas such as social and emotional development, motor and physical development as well as language and communication and perceptual-cognitive skills. It is evident that the right kind of utilization requires teacher competence.