Suomalaisten yksityishenkilöiden sijoituskäyttäytymisen erot eri ikäryhmien välillä
Saastamoinen, Joni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111923151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111923151
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten yksityishenkilöiden sijoituskäyttäytymisen eroja eri ikäryhmien välillä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti suomalaisten yksityishenkilöiden tyypillisiin sijoituskohteisiin, hajautukseen, riskinottohalukkuuteen, tuottovaatimukseen sekä tappionsietokykyyn.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa kuvataan perinteistä rahoitusteoriaa sen tyypillisimpien teorioiden ja ilmiöiden avulla. Toinen luku käsittelee behavioraalista eli käyttäytymisperusteista rahoitusteoriaa, joka haastaa perinteisen rahoitusteorian näkemyksen sijoittajien rationaalisesta päätöksenteosta. Kolmannessa luvussa avataan historia- ja tilastodatan avulla tietoa suomalaisista sijoittajina, joka tukee kokonaisuuden hahmottamista empiirisen osuuden ohella.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kysely julkaistiin Sijoituskerho Facebook-ryhmässä, joka on laajimpia kanavia tavoittaa suomalaiset yksityissijoittajat. Kyselyyn vastasi 213 henkilöä, joista 2 karsiutui tutkimuksesta pois ensimmäisessä kysymyksessä. Kyselyn tuloksia tarkasteltiin ja vertailtiin eri ikäryhmien välillä. Vertailtavia ikäryhmiä oli neljä, jotka olivat alle 25-vuotiaat, 25–39-vuotiaat, 40–65-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ikäryhmien välillä voidaan havaita eroavaisuuksia sijoittamisessa ja sijoituskäyttäytymisessä. Suomalaisten yksityissijoittajien yleisimmät sijoituskohteet kaikissa ikäryhmissä olivat tutkimuksen mukaan pörssinoteeratut osakkeet sekä sijoitusrahastot. Yli 65-vuotiaat olivat kuitenkin keskimäärin muita ikäryhmiä selvästi vähemmän kiinnostuneita sijoitusrahastoista. Ero muihin ikäryhmiin korostui erityisesti tulevaisuuden sijoituksia tarkastellessa. Myös hajautus toteutui ikäryhmissä varsin hyvin, yli 65-vuotiailla kuitenkin sijoitukset olivat muita ikäryhmiä keskitetympiä. Osakepaino kaikilla ikäryhmillä oli korkea, eikä korkomarkkinat herättäneet paljon kiinnostusta.
Tutkimuksen tulosten perusteella yli 65-vuotiaat pitivät itseään keskimääräistä parempana sijoittajana enemmän kuin muut ikäryhmät. Ikäryhmä myös luotti nuorempia ikäryhmiä enemmän omaan kykyynsä valita voittoa tuottavia osakkeita.
Tuloksista huomattiin, että sijoittajan tuottotavoite ja riskinottohalukkuus ei muuttunut merkittävästi iän kasvaessa. Alle 25-vuotiaat sijoittajat kuitenkin tavoittelivat keskimäärin hieman muita korkeampaa tuottoa sekä olivat valmiita sen saavuttamiseksi sietämään korkeampaa riskiä. Tappioiden suhteen yli 65-vuotiaat myisivät muita ikäryhmiä todennäköisemmin tappiollisia sijoituksiaan kurssien laskiessa, kun taas muissa ikäryhmissä tilanteessa ostettaisiin lisää tai seurattaisiin tilannetta pidempään.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa kuvataan perinteistä rahoitusteoriaa sen tyypillisimpien teorioiden ja ilmiöiden avulla. Toinen luku käsittelee behavioraalista eli käyttäytymisperusteista rahoitusteoriaa, joka haastaa perinteisen rahoitusteorian näkemyksen sijoittajien rationaalisesta päätöksenteosta. Kolmannessa luvussa avataan historia- ja tilastodatan avulla tietoa suomalaisista sijoittajina, joka tukee kokonaisuuden hahmottamista empiirisen osuuden ohella.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kysely julkaistiin Sijoituskerho Facebook-ryhmässä, joka on laajimpia kanavia tavoittaa suomalaiset yksityissijoittajat. Kyselyyn vastasi 213 henkilöä, joista 2 karsiutui tutkimuksesta pois ensimmäisessä kysymyksessä. Kyselyn tuloksia tarkasteltiin ja vertailtiin eri ikäryhmien välillä. Vertailtavia ikäryhmiä oli neljä, jotka olivat alle 25-vuotiaat, 25–39-vuotiaat, 40–65-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ikäryhmien välillä voidaan havaita eroavaisuuksia sijoittamisessa ja sijoituskäyttäytymisessä. Suomalaisten yksityissijoittajien yleisimmät sijoituskohteet kaikissa ikäryhmissä olivat tutkimuksen mukaan pörssinoteeratut osakkeet sekä sijoitusrahastot. Yli 65-vuotiaat olivat kuitenkin keskimäärin muita ikäryhmiä selvästi vähemmän kiinnostuneita sijoitusrahastoista. Ero muihin ikäryhmiin korostui erityisesti tulevaisuuden sijoituksia tarkastellessa. Myös hajautus toteutui ikäryhmissä varsin hyvin, yli 65-vuotiailla kuitenkin sijoitukset olivat muita ikäryhmiä keskitetympiä. Osakepaino kaikilla ikäryhmillä oli korkea, eikä korkomarkkinat herättäneet paljon kiinnostusta.
Tutkimuksen tulosten perusteella yli 65-vuotiaat pitivät itseään keskimääräistä parempana sijoittajana enemmän kuin muut ikäryhmät. Ikäryhmä myös luotti nuorempia ikäryhmiä enemmän omaan kykyynsä valita voittoa tuottavia osakkeita.
Tuloksista huomattiin, että sijoittajan tuottotavoite ja riskinottohalukkuus ei muuttunut merkittävästi iän kasvaessa. Alle 25-vuotiaat sijoittajat kuitenkin tavoittelivat keskimäärin hieman muita korkeampaa tuottoa sekä olivat valmiita sen saavuttamiseksi sietämään korkeampaa riskiä. Tappioiden suhteen yli 65-vuotiaat myisivät muita ikäryhmiä todennäköisemmin tappiollisia sijoituksiaan kurssien laskiessa, kun taas muissa ikäryhmissä tilanteessa ostettaisiin lisää tai seurattaisiin tilannetta pidempään.