Infektioiden torjunta leikkaussalissa
Lindberg, Hilda; Saarainen, Riina (2022)
Lindberg, Hilda
Saarainen, Riina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112023205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112023205
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää infektioiden kehittymiseen vaikuttavia
tekijöitä ja infektioiden torjunnan toteutumista leikkaussalissa. Työn tavoitteena
oli koota ajankohtaista ja luotettavaa tietoa infektioiden torjunnasta leikkaussalissa. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä sekä niistä aiheutuneet suuret kuluerät nostivat opinnäytetyön tekemisen tärkeyttä aiheesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui hakuprosessin jälkeen yhdeksän tutkimusta. Tutkimuksista
kaksi oli englanninkielisiä ja loput suomenkielisiä. Sisältö analysoitiin induktiivisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksia haettiin ennalta määritetyillä hakusanoilla
tieteellisistä tietokannoista, joita olivat Medic, Finna ja Cinahl.
Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset osoittivat, että infektioiden torjunnassa oli
parantamisen varaa leikkaussalissa. Infektioiden kehittymiseen vaikuttivat käsihygienia, aseptiikka, leikkaussalikäyttäytyminen, ilmanvaihto sekä leikkaussalissa oleva henkilömäärä. Tutkimuksissa selvisi, että etenkin käsihygienia toteutui leikkaussalissa puutteellisesti. Käsihuuhteen määrässä, kirurgisen käsidesinfektion kestossa ja sen jälkeisessä käsien kuivattelussa oli parannettavaa.
Leikkaussalissa oli myös usein enemmän henkilöitä, kun itse leikkaus vaati ja
leikkaussalien ovia avattiin tarpeettoman usein leikkaushaavan ollessa auki.
Mikrobimäärän pienentäminen oli tärkeää infektioriskin minimoinnin kannalta.
Tähän vaikuttivat henkilökohtainen hygienia, oikeaoppinen suojainten käyttö ja
aseptinen työasu. Tutkimusten mukaan infektioriski pieneni, kun henkilökunnan
koulutusta lisättiin ja hyödynnettiin tarkistuslistaa. Johtopäätöksenä totesimme
infektioriskin pienenevän, mikäli henkilökunta toteutti asianmukaisesti kyseisiä
osa-alueita. Jatkotutkimuksena voisi tutkia lisää koulutuksen vaikutusta infektioiden torjuntaan. Myös eri leikkaustyypeissä korostuvia tekijöitä infektioiden torjunnan kannalta voisi tutkia ja eritellä lisää.
Opinnäytetyö tehtiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tilaamana ilman
rahoitusta. Työ toteutettiin käytettäväksi opiskelijoille ja leikkaushenkilökunnalle
osana koulutusta. Onnistuimme kokoamaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa
aiheesta. Tutkimustulokset vahvistavat työn teoriapohjaa.
tekijöitä ja infektioiden torjunnan toteutumista leikkaussalissa. Työn tavoitteena
oli koota ajankohtaista ja luotettavaa tietoa infektioiden torjunnasta leikkaussalissa. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä sekä niistä aiheutuneet suuret kuluerät nostivat opinnäytetyön tekemisen tärkeyttä aiheesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui hakuprosessin jälkeen yhdeksän tutkimusta. Tutkimuksista
kaksi oli englanninkielisiä ja loput suomenkielisiä. Sisältö analysoitiin induktiivisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksia haettiin ennalta määritetyillä hakusanoilla
tieteellisistä tietokannoista, joita olivat Medic, Finna ja Cinahl.
Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset osoittivat, että infektioiden torjunnassa oli
parantamisen varaa leikkaussalissa. Infektioiden kehittymiseen vaikuttivat käsihygienia, aseptiikka, leikkaussalikäyttäytyminen, ilmanvaihto sekä leikkaussalissa oleva henkilömäärä. Tutkimuksissa selvisi, että etenkin käsihygienia toteutui leikkaussalissa puutteellisesti. Käsihuuhteen määrässä, kirurgisen käsidesinfektion kestossa ja sen jälkeisessä käsien kuivattelussa oli parannettavaa.
Leikkaussalissa oli myös usein enemmän henkilöitä, kun itse leikkaus vaati ja
leikkaussalien ovia avattiin tarpeettoman usein leikkaushaavan ollessa auki.
Mikrobimäärän pienentäminen oli tärkeää infektioriskin minimoinnin kannalta.
Tähän vaikuttivat henkilökohtainen hygienia, oikeaoppinen suojainten käyttö ja
aseptinen työasu. Tutkimusten mukaan infektioriski pieneni, kun henkilökunnan
koulutusta lisättiin ja hyödynnettiin tarkistuslistaa. Johtopäätöksenä totesimme
infektioriskin pienenevän, mikäli henkilökunta toteutti asianmukaisesti kyseisiä
osa-alueita. Jatkotutkimuksena voisi tutkia lisää koulutuksen vaikutusta infektioiden torjuntaan. Myös eri leikkaustyypeissä korostuvia tekijöitä infektioiden torjunnan kannalta voisi tutkia ja eritellä lisää.
Opinnäytetyö tehtiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tilaamana ilman
rahoitusta. Työ toteutettiin käytettäväksi opiskelijoille ja leikkaushenkilökunnalle
osana koulutusta. Onnistuimme kokoamaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa
aiheesta. Tutkimustulokset vahvistavat työn teoriapohjaa.