Erilaiset informointikeinot ja niiden merkitys potilaan kokeman ahdistuksen lieventämisessä : potilaan informointi magneettitutkimuksessa
Heija, Jonna; Lahti, Sini; Liimatainen, Hanna (2022)
Heija, Jonna
Lahti, Sini
Liimatainen, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823032
Tiivistelmä
Magneettikuvausten määrä kasvaa jatkuvasti, ja vuosittain suoritetaan maailmanlaajuisesti yli 80 miljoonaa magneettitutkimusta. Arvioiden mukaan 2 miljoonaa tutkimusta jää vuositasolla kuitenkin suorittamatta potilaiden kokeman ahdistuksen ja pelon takia. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, minkälaisia informointikeinoja magneettitutkimuksessa käytetään, ja miten ne lieventävät potilaan ahdistusta. Työn aihe on erittäin ajankohtainen magneettitutkimusmäärien lisääntyessä, ja lisäksi se auttaa ymmärtämään informoinnin tärkeyttä potilaan ahdistuksen vähentämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaussa käytimme tutkimuskysymyksiimme pohjautuvia hakusanoja lääke- ja terveystieteiden tietokannoista Cinahl, PubMed ja ScienceDirect. Lopulliseen työhömme valikoitui yhteensä 7 artikkelia.
Potilaan informoinnissa korostuvat yksilöllisen informoinnin sekä etenkin ennen magneettitutkimusta saatavan tiedon merkitys. Röntgenhoitajan rooli tiedon välittäjänä on tärkeä. Potilaat kaipaavat tietoa myös kuvauslaitteen äänistä sekä tutkimuksen kestosta. Mahdollisuus nähdä putkesta ulos voi myös osaltaan helpottaa potilaan kokemaa ahdistusta. Potilaat tarvitsevat tukea vieraassa ympäristössä toimiakseen, ja röntgenhoitajan tulisikin luoda tilasta mahdollisimman kiireetön ja turvallinen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää magneettitutkimukseen tulevien potilaiden yksilöllisemmän ja selkeämmän informoinnin suunnittelussa. Lisäksi röntgenhoitajilla, joilla on keskeinen rooli potilaan ohjaamisessa ja tukemisessa, on työmme avulla mahdollisuus saada omaan työskentelyynsä keinoja, joita käyttämällä helpottaa ahdistuneen potilaan selviytymistä magneettitutkimuksesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaussa käytimme tutkimuskysymyksiimme pohjautuvia hakusanoja lääke- ja terveystieteiden tietokannoista Cinahl, PubMed ja ScienceDirect. Lopulliseen työhömme valikoitui yhteensä 7 artikkelia.
Potilaan informoinnissa korostuvat yksilöllisen informoinnin sekä etenkin ennen magneettitutkimusta saatavan tiedon merkitys. Röntgenhoitajan rooli tiedon välittäjänä on tärkeä. Potilaat kaipaavat tietoa myös kuvauslaitteen äänistä sekä tutkimuksen kestosta. Mahdollisuus nähdä putkesta ulos voi myös osaltaan helpottaa potilaan kokemaa ahdistusta. Potilaat tarvitsevat tukea vieraassa ympäristössä toimiakseen, ja röntgenhoitajan tulisikin luoda tilasta mahdollisimman kiireetön ja turvallinen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää magneettitutkimukseen tulevien potilaiden yksilöllisemmän ja selkeämmän informoinnin suunnittelussa. Lisäksi röntgenhoitajilla, joilla on keskeinen rooli potilaan ohjaamisessa ja tukemisessa, on työmme avulla mahdollisuus saada omaan työskentelyynsä keinoja, joita käyttämällä helpottaa ahdistuneen potilaan selviytymistä magneettitutkimuksesta.