CorusCardio-kuntoutus: Liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikuttavuus
Backman, Tuomas; Järvi, Lassi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111522731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111522731
Tiivistelmä
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen fysioterapiasuosituksen (Hautala ym., 2016) tavoitteena on tuoda esille tutkittua tietoa liikunnan vaikutuksesta sepelvaltimotautiin sekä yleisimmät menetelmät sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa. Liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta ja sairastavuutta, sekä parantaa sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatua. Suomessa sydänkuntoutukseen ohjataan ainoastaan 40 prosenttia sydänpotilaista.
Seinäjoen keskussairaalassa otettiin 12/2020 käyttöön lääketieteen tohtori Merja Perhosen kehittämä CorusCardio-kuntoutus, jota ei ole vielä tutkittu sairaalassa toteutettuna. CorusCardio-kuntoutus Seinäjoen keskussairaalassa kestää yhteensä kuusi viikkoa. Se koostuu kaksi kertaa viikossa tehtävästä kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelusta. Osallistujille tehdään alku- ja loppumittaukset, joihin kuuluvat kuuden minuutin kävelytesti (6 MWT) sekä vyötärön ympäryksen ja painon mittaaminen.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Seinäjoen keskussairaalassa toteutettavan CorusCardio-kuntoutuksen vaikutuksia sydänkuntoutujien maksimaaliseen hapenottokykyyn, 6 MWT kävelymatkaan, vyötärönympärykseen ja painoon. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisen tutkimuksen keinoin. Tutkittava kohderyhmä koostui 29 henkilöstä, jotka osallistuivat CorusCardio-kuntoutukseen vuosien 2020–2022 aikana. Opinnäytetyön tilaajana oli Seinäjoen keskussairaala.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kuuden viikon CorusCardio-kuntoutuksen aikana kohderyhmän keskimääräinen 6 MWT kävelymatka parani 12 prosenttia ja maksimaalinen hapenottokyky 10 prosenttia. Nämä tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä (P < 0,001). Vyötärönympärys kaventui keskimäärin 0,7 prosenttia, joka ei ole tilastollisesti merkitsevä muutos. Kohderyhmän paino nousi keskimäärin 1,3 prosenttia, joka on tilastollisesti merkitsevä muutos (P < 0,01), mutta perimmäistä syytä tälle ei voida varmuudella sanoa. Kuuden viikon CorusCardio-kuntoutus voi parantaa sydänkuntoutujien suorituskykyä merkitsevästi ja näin ollen se mahdollisesti pienentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja kuolleisuutta.
Seinäjoen keskussairaalassa otettiin 12/2020 käyttöön lääketieteen tohtori Merja Perhosen kehittämä CorusCardio-kuntoutus, jota ei ole vielä tutkittu sairaalassa toteutettuna. CorusCardio-kuntoutus Seinäjoen keskussairaalassa kestää yhteensä kuusi viikkoa. Se koostuu kaksi kertaa viikossa tehtävästä kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelusta. Osallistujille tehdään alku- ja loppumittaukset, joihin kuuluvat kuuden minuutin kävelytesti (6 MWT) sekä vyötärön ympäryksen ja painon mittaaminen.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Seinäjoen keskussairaalassa toteutettavan CorusCardio-kuntoutuksen vaikutuksia sydänkuntoutujien maksimaaliseen hapenottokykyyn, 6 MWT kävelymatkaan, vyötärönympärykseen ja painoon. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisen tutkimuksen keinoin. Tutkittava kohderyhmä koostui 29 henkilöstä, jotka osallistuivat CorusCardio-kuntoutukseen vuosien 2020–2022 aikana. Opinnäytetyön tilaajana oli Seinäjoen keskussairaala.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kuuden viikon CorusCardio-kuntoutuksen aikana kohderyhmän keskimääräinen 6 MWT kävelymatka parani 12 prosenttia ja maksimaalinen hapenottokyky 10 prosenttia. Nämä tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä (P < 0,001). Vyötärönympärys kaventui keskimäärin 0,7 prosenttia, joka ei ole tilastollisesti merkitsevä muutos. Kohderyhmän paino nousi keskimäärin 1,3 prosenttia, joka on tilastollisesti merkitsevä muutos (P < 0,01), mutta perimmäistä syytä tälle ei voida varmuudella sanoa. Kuuden viikon CorusCardio-kuntoutus voi parantaa sydänkuntoutujien suorituskykyä merkitsevästi ja näin ollen se mahdollisesti pienentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja kuolleisuutta.