Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen maatilalla
Räsänen, Olga (2014)
Räsänen, Olga
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311596
Tiivistelmä
Sukupolvenvaihdos maataloudessa ei ole yksiselitteisesti toteutettava toimenpide. Sen valmistelu vaatii runsaasti aikaa, tietoa ja asiantuntijan apua. Työssäni tarkastelen sukupolvenvaihdoksen eri toteuttamistapoja ja niiden vaikutusta luopujaan ja jatkajaan.
Teoriaosuus muodostuu kirjallisuudesta, laeista, säädöksistä, viranomaisohjeista ja Internet- lähteistä. Erityisesti ELY-keskuksen ja Osuuspankin julkaisemat oppaat ovat ajankohtaista, käytännöllistä ja tarpeellista tietoa sukupolvenvaihdoksessa. Lisäksi olen haastattelut Nurmeksen alueen maatalousyrittäjiä, jotka ovat itse olleet osallisina sukupolvenvaihdoksessa joko luopujan tai jatkajan asemassa.
Työni keskittyy Pohjois-Karjalan alueella toimeenpantuihin sukupolvenvaihdoksiin ja niiden toteuttamistapaan. Tarkastelen asiaa jatkajan suhteessa luopujaan sekä jatkajan
iän mukaan. Tutkimuksessa ilmeni, että yleisimmät sukupolvenvaihdoksen toteuttamismuodot ovat: lahja, lahjaluontoinen kauppa ja kauppa. Tutkin niiden käytännön toteuttamista ja erilaisia veroseuraamuksia jatkajan sekä luopujan osalta.
Yhteenvetona voi todeta, että maatalouden sukupolvenvaihdos on pitkä prosessi, jota on syytä huolella valmistella. Sitä säätelee monet lainsäädännölliset määräykset ja verotukselliset toimet. Huolella toteutettuna se antaa niin luopujalle kuin jatkajalle edellytykset
toimeentuloon ja hyvään elämään.
Teoriaosuus muodostuu kirjallisuudesta, laeista, säädöksistä, viranomaisohjeista ja Internet- lähteistä. Erityisesti ELY-keskuksen ja Osuuspankin julkaisemat oppaat ovat ajankohtaista, käytännöllistä ja tarpeellista tietoa sukupolvenvaihdoksessa. Lisäksi olen haastattelut Nurmeksen alueen maatalousyrittäjiä, jotka ovat itse olleet osallisina sukupolvenvaihdoksessa joko luopujan tai jatkajan asemassa.
Työni keskittyy Pohjois-Karjalan alueella toimeenpantuihin sukupolvenvaihdoksiin ja niiden toteuttamistapaan. Tarkastelen asiaa jatkajan suhteessa luopujaan sekä jatkajan
iän mukaan. Tutkimuksessa ilmeni, että yleisimmät sukupolvenvaihdoksen toteuttamismuodot ovat: lahja, lahjaluontoinen kauppa ja kauppa. Tutkin niiden käytännön toteuttamista ja erilaisia veroseuraamuksia jatkajan sekä luopujan osalta.
Yhteenvetona voi todeta, että maatalouden sukupolvenvaihdos on pitkä prosessi, jota on syytä huolella valmistella. Sitä säätelee monet lainsäädännölliset määräykset ja verotukselliset toimet. Huolella toteutettuna se antaa niin luopujalle kuin jatkajalle edellytykset
toimeentuloon ja hyvään elämään.