OKR-mallin käyttöönotto Jollas Instituutissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten Jollas Instituutissa otettiin käyttöön OKR-malli ja kuvata käyttöönoton menetelmiä ja työkaluja. Uudelleen organisoinnin ja toimintamallin muutoksen työkaluksi ja tavoitejohtamisen malliksi valittiin OKR. Työn tavoitteena oli selvittää käyttöönoton haasteita, parhaita käytäntöjä ja menetelmiä, jotta voidaan arvioida uuden toimintamallin hyötyjä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ensisijainen pyrkimys oli löytää kehittämiskohteita jatkuvan parantamisen tueksi.

OKR (Objectives and Key Results) on tavoitejohtamisen malli, jonka avulla strategia tuodaan käytännönläheisesti arkeen ja luodaan suunta kehittämiselle. Keskeiset käsitteet ovat laadulliset tavoitteet, mitattavat avaintulokset, niitä toteuttavat tehtävät ja yhteinen sykli, mitkä muodostavat raamit organisaatiolle soveltuvan toimintatavan muokkaamiseksi. Tietoperusta koottiin ensisijaisesti OKR-mallin ajankohtaisesta kirjallisuudesta, mutta sivuttiin myös mallin historiaa ja perusteita.

Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelminä käytettiin havainnointeja ja teemahaastatteluja. Havainnointeja tehtiin kehittämistiimeistä yhteensä kahteentoista eri palaveriin, käsittäen 20 havainnointituntia. Teemahaastatteluja pidettiin johdolle ja tiiminvetäjille, yhteensä seitsemälle henkilölle, käsittäen noin 10 haastattelutuntia.

OKR-malli otettiin käyttöön ja se näkyi ryhtinä tekemisessä, tavoitteellisena asioiden edistämisenä ja niiden saattamisena dokumentoidusti valmiiksi. Organisaation toimeenpanokyky oli kasvanut, käytössä oli systematiikka ja yhteinen rytmi, joiden pohjalta kehittämistyötä ohjattiin ja suunnattiin voimavaroja priorisoituihin kohteisiin. OKR-malli vei tavoitteita kohden. Jatkuvan parantamisen tueksi löydettiin useitakin kehittämiskohteita, kuten avaintulosten määrän vähentäminen, kehittämistoimien priorisointiin tarkemmat kriteerit, kunnianhimoisempiin avaintuloksiin kannustus sekä mallin sitominen tiimin vuosisuunnitelmaan. Edelleen vahvistettavia hyviä käytäntöjä olivat esimerkiksi SMART-viitekehyksen käyttö, tiimien ja yksilöiden roolien selkeyttäminen kehittämistyössä, tiimien välisen yhteistyön lisääminen sekä psykologiseen turvallisuuteen jatkossakin huomion kiinnittäminen. Tutkimustehtävän ulkopuolelta tunnistettiin myös mahdollisia jatkoselvityskohteita, jotka liittyivät asiakasarvoon, asiakkaan osallistamiseen kehitystyöhön sekä kehittämistiimien ja liiketoiminnan hankkeiden keskinäiseen uudenlaiseen OKR-yhteistyöhön.