Hakijakokemus rekrytointiprosessissa
Löfman, Emma (2022)
Löfman, Emma
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621615
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen hakijakokemus hakijoille jäi toimeksiantajan rekrytointiprosessissa sekä saada yritykselle hyödynnettäväksi tietoa toiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyössä tutkittiin hakijakokemusta rekrytointiprosessissa. Hakijakokemuksesta yritysten rekrytointiprosessissa puhutaan nykypäivänä todella paljon. Myös työnantajamielikuva on noussut entistä tärkeämpään rooliin. Tänä päivänä on liiketoiminnan kannalta todella tärkeää panostaa rekrytointiin ja näin hakijakokemukseen ja työnantajamielikuvaan.
Opinnäytetyö rajattiin käsittelemään toimeksiantajan rekrytointiprosessin vaiheita. Tutkimus rajattiin vuoden 2022 aikana tehtyihin rekrytointeihin tammikuusta toukokuuhun. Kohdejoukko rajattiin henkilöihin, jotka etenivät haastatteluvaiheeseen asti, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jota täydennettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Molempia menetelmiä haluttiin käyttää, jotta saataisiin tilastojen lisäksi myös vastaajien omat mielipiteet esille ja syvyyttä vastauksiin. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella 6.6-19.6.2022. Kysely lähetettiin 42 hakijalle ja heistä kyselyyn vastasi 15. Vastausprosentti oli 35 prosenttia.
Tämä opinnäytetyö muodostuu johdannosta, tietoperustasta, tutkimusmenetelmien esittelystä, tuloksista ja pohdinnasta. Tietoperustassa esitellään kirjallisuuden ja artikkeleiden avulla rekrytointiprosessin eri vaiheita, jokainen vaihe omana alalukunaan. Tämän jälkeen esitellään hakijakokemuksen määritelmä ja sen muodostuminen. Lisäksi esitellään työnantajamielikuva lyhyesti. Aiheet valittiin tarkasteluun, koska ne ovat olennaisia nykypäivän rekrytoinnissa ja rekrytointiprosessilla on näihin vahva vaikutus.
Tuloksista todettiin, että pääpiirteittäin vastaajat kokivat prosessin onnistuneena ja tällä oli positiivinen vaikutus hakijakokemukseen sekä mielikuvaan yrityksestä rekrytoijana. Sillä, oliko hakija valittu hakemaansa tehtävään, ei ollut suurta vaikutusta kokemukseen rekrytointiprosessista. Parhaiten yritys onnistui prosessin aikataulussa ja viestinnässä. Eniten kehitettävää löytyi vastaajien mukaan työpaikkailmoituksesta.
Opinnäytetyö rajattiin käsittelemään toimeksiantajan rekrytointiprosessin vaiheita. Tutkimus rajattiin vuoden 2022 aikana tehtyihin rekrytointeihin tammikuusta toukokuuhun. Kohdejoukko rajattiin henkilöihin, jotka etenivät haastatteluvaiheeseen asti, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jota täydennettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Molempia menetelmiä haluttiin käyttää, jotta saataisiin tilastojen lisäksi myös vastaajien omat mielipiteet esille ja syvyyttä vastauksiin. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella 6.6-19.6.2022. Kysely lähetettiin 42 hakijalle ja heistä kyselyyn vastasi 15. Vastausprosentti oli 35 prosenttia.
Tämä opinnäytetyö muodostuu johdannosta, tietoperustasta, tutkimusmenetelmien esittelystä, tuloksista ja pohdinnasta. Tietoperustassa esitellään kirjallisuuden ja artikkeleiden avulla rekrytointiprosessin eri vaiheita, jokainen vaihe omana alalukunaan. Tämän jälkeen esitellään hakijakokemuksen määritelmä ja sen muodostuminen. Lisäksi esitellään työnantajamielikuva lyhyesti. Aiheet valittiin tarkasteluun, koska ne ovat olennaisia nykypäivän rekrytoinnissa ja rekrytointiprosessilla on näihin vahva vaikutus.
Tuloksista todettiin, että pääpiirteittäin vastaajat kokivat prosessin onnistuneena ja tällä oli positiivinen vaikutus hakijakokemukseen sekä mielikuvaan yrityksestä rekrytoijana. Sillä, oliko hakija valittu hakemaansa tehtävään, ei ollut suurta vaikutusta kokemukseen rekrytointiprosessista. Parhaiten yritys onnistui prosessin aikataulussa ja viestinnässä. Eniten kehitettävää löytyi vastaajien mukaan työpaikkailmoituksesta.