Oppilaitos työelämän kehittäjänä : Hiljaista tietoa Winnovassa

Abstract

Suomalainen työelämä on muutosten keskellä, sillä yhä suurempi määrä pitkän työkokemuksen omaavia henkilöitä jää vuosittain eläkkeelle. Tämä johtaa väistämättömästi siihen, että useiden työvuosien aikana hankittua kokemuspohjaista tietoa poistuu työmarkkinoiden käytöstä. Organisaatioiden on pohdittava, miten tämä vaikuttaa heidän kykyynsä toimia tulevaisuudessa. Asiantuntijaorganisaatioilla on suuri haaste, miten hiljaista tietoa voidaan säilyttää ja siirtää nuorempien työntekijöiden käyttöön. Hiljaisen tiedon siirtämisen haasteena on sen vaikea tunnistettavuus ja näkyväksi tekeminen. Myös Länsirannikon koulutus Oy Winnova on samojen haasteiden edessä. Henkilökunnasta 35 % on yli 55 - vuotiaita ja lähivuosien aikana heistä useat siirtyvät eläkkeelle.

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, miten henkilökunta päivittäin eri työtehtävissä toimiessaan hyödyntää hiljaista tietoa. Opinnäytetyössä on vahva teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on johdattaa lukija hiljaisen tiedon siirtämistä mahdollistaviin menetelmiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisäksi herättää lukija pohtimaan, miten hän voisi omassa työyhteisössään edistää uusien kehitysideoiden ja käytänteiden syntymistä.

Tutkimus toteutettiin oppilaitoksen sisällä kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka suoritettiin Webropol-kyselysovelluksen avulla. Tutkimustuloksia analysoitiin ja saadut vastaukset jaettiin eri ryhmiin vastaajan sukupuolen ja oppilaitoskokemuksen mukaisesti. Vastaajien mielestä hiljaista tietoa arvostetaan työyhteisön sisällä. Saatujen vastausten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että hiljaista tietoa voitaisiin hyödyntää enemmänkin päätöksiä tehtäessä. Naiset kokevat miehiä enemmän, että hiljaista tietoa jaetaan pyyteettömästi toimialojen sisällä.

Henkilökunnasta 44 % osoitti kiinnostusta tutkimusta kohtaan. Suurempi vastausten määrä olisi antanut kokonaisvaltaisemman kuvan, mutta saatujen tulosten perusteella voidaan muodostaa riittävä kokonaiskuva vallalla olevista käytänteistä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisia jatkotutkimuksia tehtäessä.

Finnish working life is in the midst of changes for the reason that an ever growing number of employees with long work experience retire annually. This inevitably leads to the fact that experience-based knowledge gained through years of working runs out of the reach of the labour market. Organisations need to consider how this affects their abilities to function in the future. Expert organisations face the great challenge of finding out how to store tacit knowledge and transfer it to the use of younger employees. The challenge with transferring tacit knowledge is that it is so difficult to identify and to make it visible. Likewise, Länsirannikon koulutus Oy Winnova faces these same challenges. About 35 % of staff members are over 55-year-olds and, during the next few years, many of them will retire.

The target of this thesis was to find out how the staff members utilise tacit knowledge in their daily work coping with various tasks. This thesis is well-founded with a strong theoretical framework, which aims at providing an in-depth look into the methods enabling the transfer of tacit knowledge. Moreover, the objective of this thesis was to make the reader consider the means available to him/her to promote the creation of new development ideas and practices in his/hers own work community.

The study was conducted within the educational institution as a quantitative questionnaire, which was implemented with the help of Webropol application. The research results were analysed and the answers received were divided into different groups according to the sex and educational experience of the person answering. The opinion of the persons answering was that tacit knowledge is valued within the work community. Based on the received answers, however, it is possible to deduct that tacit knowledge could be valued even more in decision making. Women feel stronger than men that tacit knowledge is shared unselfishly within each own line of business.

Total 44 % of staff members showed interest in the study. A greater number of answers would have given a more comprehensive picture, but, based on the results received, it is possible to assume an adequate general view of the prevailing practices. The results can be used for purposes of conducting possible further research.