Varkauden varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista korona-aikana
Kokko, Pauliina; Silmunmaa, Anniina (2022)
Kokko, Pauliina
Silmunmaa, Anniina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100320779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100320779
Tiivistelmä
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista korona-aikana. Tavoitteena oli kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien työhyvin-vointiin. Työelämäyhteistyötahona toimi Varkauden kaupunki. Toimintaympäristönä oli Varkauden kunnalliset ja yksityiset varhaiskasvatusyksiköt.
Opinnäytetyö toteutui laadullisena ja määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi verkkokysely. Kysely sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä ja se oli suunnattu Varkauden kunnallisten ja yksityisen varhaiskasvatusyksiköiden opettajille. Sähköinen kysely lähetettiin kahdeksaan päiväkotiin ja kyselyyn vastasi kolmetoista varhaiskasvatuksen opettajaa. Kysely toteutettiin Webropol-tutkimustyökalulla ja kyselyn tulokset analysoitiin laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista näkyi varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista korona-aikana ja koronan näyttäytymistä varhaiskasvatuksen arjessa. Työhyvinvointia kuormittavaksi tekijäksi koettiin työntekijäresurssipulat ja epäselvät koronaohjeet ja toimintatavat. Maskien ja visiirien käyttö oli vastaajien mukaan haastavaa ja kuormittavaa. Tulokset osoittivat koronan myötä lisääntyneen etäyhteyksien käyttämisen pääasiallisesti arkea helpottavaksi tekijäksi. Myös varhaiskasvatuksen hygieniataso kohentui.
Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi on kuormittunut koronan erityisjärjestelyistä ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota pandemian jälkeen. Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi on yhteydessä laadukkaaseen ja pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Esihenkilöiden antama tuki korostuu työhyvinvoinnissa kriisin aikana.
This thesis aims to find out how early childhood education teachers experienced work well-being during the covid-19 the pandemic time. The purpose was also to research what elements affect well-being at work. The research was carried out together with the daycare centers of the city of Varkaus.
The thesis is researchoriented. This thesis represented qualitative and quantitative research. An online survey was used as the data collection method. The survey was directed at early childhood education teachers in private and municipal daycare centers in the city of Varkaus. Thirteen early childhood education teachers answered the survey. The survey was carried out with the Webropol- research tool and the research outcome was analyzed by content analysis qualitatively and quantitatively.
The results show early childhood education and care teachers’ experiences of well-being at work and corona’s occurrence in daycare centers. Well-being at work was weakened by employee resources and unclear instructions. The corona mask and corona visor were experienced as difficult. Remote connection made work easier and hygiene got better. The major output was that early childhood education and care teachers’ well-being at work was burdened because of corona’s exceptional arrangements. Well-being at work should be invested in after the pandemic. The results suggest that early childhood education and care teachers’ well-being at work influenced the quality of early childhood education and pedagogical early childhood education.
In conclusion, it can be said that the role of the supervisor was important during a crisis. More research is needed on the effects of corona on early childhood education after the pandemic. This work suggests that further research is necessary to find out about the connection of well-being at work to the quality of work and pedagogy.
Opinnäytetyö toteutui laadullisena ja määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi verkkokysely. Kysely sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä ja se oli suunnattu Varkauden kunnallisten ja yksityisen varhaiskasvatusyksiköiden opettajille. Sähköinen kysely lähetettiin kahdeksaan päiväkotiin ja kyselyyn vastasi kolmetoista varhaiskasvatuksen opettajaa. Kysely toteutettiin Webropol-tutkimustyökalulla ja kyselyn tulokset analysoitiin laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista näkyi varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista korona-aikana ja koronan näyttäytymistä varhaiskasvatuksen arjessa. Työhyvinvointia kuormittavaksi tekijäksi koettiin työntekijäresurssipulat ja epäselvät koronaohjeet ja toimintatavat. Maskien ja visiirien käyttö oli vastaajien mukaan haastavaa ja kuormittavaa. Tulokset osoittivat koronan myötä lisääntyneen etäyhteyksien käyttämisen pääasiallisesti arkea helpottavaksi tekijäksi. Myös varhaiskasvatuksen hygieniataso kohentui.
Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi on kuormittunut koronan erityisjärjestelyistä ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota pandemian jälkeen. Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi on yhteydessä laadukkaaseen ja pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Esihenkilöiden antama tuki korostuu työhyvinvoinnissa kriisin aikana.
This thesis aims to find out how early childhood education teachers experienced work well-being during the covid-19 the pandemic time. The purpose was also to research what elements affect well-being at work. The research was carried out together with the daycare centers of the city of Varkaus.
The thesis is researchoriented. This thesis represented qualitative and quantitative research. An online survey was used as the data collection method. The survey was directed at early childhood education teachers in private and municipal daycare centers in the city of Varkaus. Thirteen early childhood education teachers answered the survey. The survey was carried out with the Webropol- research tool and the research outcome was analyzed by content analysis qualitatively and quantitatively.
The results show early childhood education and care teachers’ experiences of well-being at work and corona’s occurrence in daycare centers. Well-being at work was weakened by employee resources and unclear instructions. The corona mask and corona visor were experienced as difficult. Remote connection made work easier and hygiene got better. The major output was that early childhood education and care teachers’ well-being at work was burdened because of corona’s exceptional arrangements. Well-being at work should be invested in after the pandemic. The results suggest that early childhood education and care teachers’ well-being at work influenced the quality of early childhood education and pedagogical early childhood education.
In conclusion, it can be said that the role of the supervisor was important during a crisis. More research is needed on the effects of corona on early childhood education after the pandemic. This work suggests that further research is necessary to find out about the connection of well-being at work to the quality of work and pedagogy.