Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja kokemuksia Klaimber-henkilönostimesta: koulutusintervention aikana tapahtuneet fyysisen toimintakyvyn muutokset palveluasumisen yksiköissä Pohjois-Pohjanmaalla
Niemelä, Tiia-Riina; Partanen, Anni; Soisalo, Essi (2022)
Niemelä, Tiia-Riina
Partanen, Anni
Soisalo, Essi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620926
Tiivistelmä
Tehostettu palveluasuminen on suunnattu niille ikääntyneille, jotka eivät enää selviydy turvallisesti kotioloissa omaisten ja kotihoidon avuin fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn alentumisen vuoksi. Asumismuoto tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa sitä tarvitseville, ja tehostetun palveluasumisen piiriin muuttavien ikääntyneiden määrä onkin selvässä kasvussa. Tutkimusten mukaan ikääntyneen kokonaisvaltainen toimintakyky kuitenkin heikkenee entisestään tutusta kodista muuttamisen jälkeen, vaikka siirtyminen tehostettuun asumisympäristöön olisikin välttämätöntä. Ikääntyneiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitäminen on suomalaisen vanhuspolitiikan yksi ensisijainen tavoite, ja tässä kuntoutusalan ammattilaisilla on keskeinen rooli.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun yliopiston ikääntyvien kuntoutumista edistävän hoitotyön tutkimus- ja osaamiskeskus GeroNursing Centre ja yhteistyökumppanina oululainen Kailamed Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko GeroNursing Centren järjestämällä hoitohenkilökunnan kuntouttavaan hoitotyöhön keskittyvällä Tehostettu palveluasuminen -verkkokoulutuksella vaikutuksia asukkaiden fyysiseen toimintakykyyn. Samalla selvitettiin tutkittavien käyttökokemuksia apuvälineenä toimivasta Klaimber-henkilönostimesta.
Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä määrällisiä, että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimusryhmän toimesta jalkautumalla kahteen pohjoispohjalaiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Hoitohenkilökunnan lisäkoulutuksen arvioidun suoritusajan määrittämänä alku- ja loppumittaukset toteutettiin noin kolmen kuukauden aikavälillä kahta fyysisen toimintakyvyn mittaria hyödyntäen. Käytettävät mittarit olivat Elderly Mobility Scale (EMS) ja Jamar-Saehan-dynamometrillä toteutettu käden puristusvoimamittaus. Klaimber-henkilönostimen käyttökokemuksia kerättiin tutkittavilta alkumittausten yhteydessä erilliselle lomakkeelle.
Tutkimustulosten myötä havaittiin kuntoutumista edistävän hoitotyön ylläpitävän ikääntyneiden toimintakykyä ja ennaltaehkäisevän sen heikkenemistä, sillä tutkittavien fyysinen toimintakyky ei merkittävästi heikentynyt mittausten välillä. Fyysinen toimintakyky pysyi keskimäärin samana alku- ja loppumittausten välillä. Tutkittavat kokivat Klaimber-henkilönostimen käytön pääosin positiiviseksi.
Opinnäytetyömme tuo ensisijaisesti uutta tietoa ikääntyneiden toimintakyvystä tehostetussa palveluasumisessa. Aihetta voitaisiin jatkossa tutkia laajemmalla tutkimusjoukolla ja pidemmällä aikavälillä, jotta koulutuksen pitkäaikaisvaikutuksista saataisiin luotettavampaa tietoa. Klaimber-henkilönostimen käytettävyyttä palvelukotiympäristössä voitaisiin tutkia lisää muun muassa hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun yliopiston ikääntyvien kuntoutumista edistävän hoitotyön tutkimus- ja osaamiskeskus GeroNursing Centre ja yhteistyökumppanina oululainen Kailamed Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko GeroNursing Centren järjestämällä hoitohenkilökunnan kuntouttavaan hoitotyöhön keskittyvällä Tehostettu palveluasuminen -verkkokoulutuksella vaikutuksia asukkaiden fyysiseen toimintakykyyn. Samalla selvitettiin tutkittavien käyttökokemuksia apuvälineenä toimivasta Klaimber-henkilönostimesta.
Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä määrällisiä, että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimusryhmän toimesta jalkautumalla kahteen pohjoispohjalaiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Hoitohenkilökunnan lisäkoulutuksen arvioidun suoritusajan määrittämänä alku- ja loppumittaukset toteutettiin noin kolmen kuukauden aikavälillä kahta fyysisen toimintakyvyn mittaria hyödyntäen. Käytettävät mittarit olivat Elderly Mobility Scale (EMS) ja Jamar-Saehan-dynamometrillä toteutettu käden puristusvoimamittaus. Klaimber-henkilönostimen käyttökokemuksia kerättiin tutkittavilta alkumittausten yhteydessä erilliselle lomakkeelle.
Tutkimustulosten myötä havaittiin kuntoutumista edistävän hoitotyön ylläpitävän ikääntyneiden toimintakykyä ja ennaltaehkäisevän sen heikkenemistä, sillä tutkittavien fyysinen toimintakyky ei merkittävästi heikentynyt mittausten välillä. Fyysinen toimintakyky pysyi keskimäärin samana alku- ja loppumittausten välillä. Tutkittavat kokivat Klaimber-henkilönostimen käytön pääosin positiiviseksi.
Opinnäytetyömme tuo ensisijaisesti uutta tietoa ikääntyneiden toimintakyvystä tehostetussa palveluasumisessa. Aihetta voitaisiin jatkossa tutkia laajemmalla tutkimusjoukolla ja pidemmällä aikavälillä, jotta koulutuksen pitkäaikaisvaikutuksista saataisiin luotettavampaa tietoa. Klaimber-henkilönostimen käytettävyyttä palvelukotiympäristössä voitaisiin tutkia lisää muun muassa hoitohenkilökunnan näkökulmasta.