Talouden toiminnanohjaus ja ennakointi ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeissa
Jounila, Satu (2022)
Jounila, Satu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092620469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092620469
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe liittyy ammattikorkeakouluissa toteuttavien tutkimus- ja kehityshankkeiden talouden toiminnanohjaukseen ja ennakointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin hankkeiden talouden toiminnanohjausta ja ennakointia sekä niissä esille tulleita ongelmakohtia sekä ratkaisuja. Hankehakemuksiin liittyy kustannusten ja rahoituksen budjetointi rahoittajan ehtojen ja ohjeistusten mukaisesti. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hankkeiden budjetoinnin onnistumiseen sekä miten tehdään talouden seurantaa ja ennakointia niin, että hanke ja korkeakoulu hyötyvät. Opinnäytetyö tehtiin yleisellä tasolla ja siinä käytettiin laadulliseen tutkimukseen liittyvää tapaustutkimuksen menetelmää.
Tutkimusaineistoa kerättiin haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Haastattelut suunnattiin niiden ammattikorkeakoulujen talouspalveluiden henkilöstölle, jotka sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahaston suuralueella ja saavat rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Kysely kohdennettiin samalla suuralueella sijaitseville elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä maakuntien liitoille. Haastatteluun osallistui neljä ammattikorkeakoulua ja rahoittajakyselyn vastausprosentti oli 55.
Sekä haastatteluiden että kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia. Molemmissa nousi esille, että hankkeiden kustannusarviot tulee tehdä mahdollisimman realistisesti ja oikeilla tiedoilla sekä pitää perustella hankkeen toiminnalla. Hankehenkilöstön pysyvyys nousi rahoittajien vastauksissa vahvasti esille. Yhteistyö ja vuoropuhelu eri tiimien välillä sekä kokemus hankebudjetoinnista edesauttavat budjetoinnin onnistumisessa. Hankkeen kustannusten seuranta ja ennakointi tuo poikkeamat ja muutostarpeet näkyviin. Tuloksien perusteella voitiin todeta, että mitä täsmällisemmin budjetit tehdään, sitä vähemmän rahoittajien tarvitsee kysyä lisätietoja ja jatkossa muutoshakemusten tarve vähenee. Hankkeen seurannan ja ennakoinnin avulla voidaan reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää hankkeita suunnittelevat henkilöt ja projektipäälliköt sekä muut hankkeiden talouden parissa työskentelevät.
Tutkimusaineistoa kerättiin haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Haastattelut suunnattiin niiden ammattikorkeakoulujen talouspalveluiden henkilöstölle, jotka sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahaston suuralueella ja saavat rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Kysely kohdennettiin samalla suuralueella sijaitseville elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä maakuntien liitoille. Haastatteluun osallistui neljä ammattikorkeakoulua ja rahoittajakyselyn vastausprosentti oli 55.
Sekä haastatteluiden että kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia. Molemmissa nousi esille, että hankkeiden kustannusarviot tulee tehdä mahdollisimman realistisesti ja oikeilla tiedoilla sekä pitää perustella hankkeen toiminnalla. Hankehenkilöstön pysyvyys nousi rahoittajien vastauksissa vahvasti esille. Yhteistyö ja vuoropuhelu eri tiimien välillä sekä kokemus hankebudjetoinnista edesauttavat budjetoinnin onnistumisessa. Hankkeen kustannusten seuranta ja ennakointi tuo poikkeamat ja muutostarpeet näkyviin. Tuloksien perusteella voitiin todeta, että mitä täsmällisemmin budjetit tehdään, sitä vähemmän rahoittajien tarvitsee kysyä lisätietoja ja jatkossa muutoshakemusten tarve vähenee. Hankkeen seurannan ja ennakoinnin avulla voidaan reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää hankkeita suunnittelevat henkilöt ja projektipäälliköt sekä muut hankkeiden talouden parissa työskentelevät.