Ulkoasiainhallinnon yleisuran voimavarat : Case: Suomen suurlähetystö, Berliini
Korpela, Kia (2014)
Korpela, Kia
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211290
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia ja voimavaroja, jotka edistävät työn imun syntyä. Tutkimuksen kohteena oli ulkoasiainhallinnon yleisuran virkamiesten, eli diplomaattien ja hallintouralaisten, työn mielenkiintoa ja työhön sitouttamista ylläpitävät tekijät. Tutkimuksessa haluttiin selvittää työolojen, mutta myös persoonallisuuden ja perheen vaikutusta työn imuun. Päätavoitteena oli saada kattava käsitys yleisuran virkamiesten työhön suhtautumisesta ja mahdollisesti sen kehittämisestä.
Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään työhyvinvointia positiivisen psykologian näkökulmasta ja työn imuun vaikuttavia tekijöitä sekä sen seurauksia. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena huhtikuussa 2014 Berliinissä sijaitsevan Suomen suurlähetystön yleisuran virkamiehille. Heille esitetyillä kysymyksillä haluttiin selvittää tämän hetkistä asennoitumista työhön, minkälaisia henkilöitä lähetystöllä työskentelee, perheen vaikutusta uraan sekä yleisesti työn luonnetta.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, jonka tutkija toteutti virkamiesten henkilökohtaisilla haastatteluilla. Vastausprosentiksi saatiin 75 %. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin menetelmää.
Vastauksissa selvisi, että suurimmiksi voimavaroiksi koettiin kansainvälisyys ja mahdollisuus asua ulkomailla, mutta myös vaihtuvien tehtävien mahdollistama mielenkiinnon säilyminen ja uuden oppiminen. Mielenkiintoa piti yllä myös tulevaisuuden mahdollisuudet yleisesti, kuten uusi maa ja mielenkiintoinen tehtävä. Työhyvinvoinnille tärkeää oli myös hyvä työilmapiiri ja toimivat esimiessuhteet sekä perheen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden turvaaminen. Työtilanteeseen oltiin yleisesti tyytyväisiä, puolet käsittivät tyytyväisyyden lähtevän itsestä ja omasta asenteesta. Muutama mainitsi toivovansa lisää haasteita ja vaihtelua, esimerkiksi uudelleen jakamalla tehtäväalueita jo yhden komennuksen puolessa välissä. Opinnäytetyöllä saatiin tietoa ulkoasiainhallinnon työurista ja niiden vaatimuksista sekä työn imua ylläpitävistä voimavaroista. Lähetystöllä on myös mahdollisuus oppia tuntemaan henkilöstöään paremmin sekä kuulla heidän tarpeistaan. Tutkimuksen antamaa tietoa voidaan käyttää apuna työyhteisön kehityksessä.
Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään työhyvinvointia positiivisen psykologian näkökulmasta ja työn imuun vaikuttavia tekijöitä sekä sen seurauksia. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena huhtikuussa 2014 Berliinissä sijaitsevan Suomen suurlähetystön yleisuran virkamiehille. Heille esitetyillä kysymyksillä haluttiin selvittää tämän hetkistä asennoitumista työhön, minkälaisia henkilöitä lähetystöllä työskentelee, perheen vaikutusta uraan sekä yleisesti työn luonnetta.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, jonka tutkija toteutti virkamiesten henkilökohtaisilla haastatteluilla. Vastausprosentiksi saatiin 75 %. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin menetelmää.
Vastauksissa selvisi, että suurimmiksi voimavaroiksi koettiin kansainvälisyys ja mahdollisuus asua ulkomailla, mutta myös vaihtuvien tehtävien mahdollistama mielenkiinnon säilyminen ja uuden oppiminen. Mielenkiintoa piti yllä myös tulevaisuuden mahdollisuudet yleisesti, kuten uusi maa ja mielenkiintoinen tehtävä. Työhyvinvoinnille tärkeää oli myös hyvä työilmapiiri ja toimivat esimiessuhteet sekä perheen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden turvaaminen. Työtilanteeseen oltiin yleisesti tyytyväisiä, puolet käsittivät tyytyväisyyden lähtevän itsestä ja omasta asenteesta. Muutama mainitsi toivovansa lisää haasteita ja vaihtelua, esimerkiksi uudelleen jakamalla tehtäväalueita jo yhden komennuksen puolessa välissä. Opinnäytetyöllä saatiin tietoa ulkoasiainhallinnon työurista ja niiden vaatimuksista sekä työn imua ylläpitävistä voimavaroista. Lähetystöllä on myös mahdollisuus oppia tuntemaan henkilöstöään paremmin sekä kuulla heidän tarpeistaan. Tutkimuksen antamaa tietoa voidaan käyttää apuna työyhteisön kehityksessä.