Läheisneuvonpito ja lapsi sosiaalityöntekijän silmin
Hipsi-Tuokkola, Eveliina; Matinlassi, Essi (2009)
Hipsi-Tuokkola, Eveliina
Matinlassi, Essi
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002252546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002252546
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Selvitämme pidetyn läheisneuvonpidon tuomia muutoksia lapsen ja perheen tilanteeseen sosiaalityöntekijän näkökulmasta. Pohdimme myös sitä, miten lapsen osallisuus ja dialogisuus näkyvät läheisneuvonpidossa sekä millaisena sosiaalityöntekijän rooli nähdään. Lähdeaineistona olemme käyttäneet läheisneuvonpitoa koskevaa kirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja Internet-lähteitä.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Käsittelemme teoriaosuudessa läheisneuvonpitoa menetelmänä, lapsen osallisuutta ja dialogisuutta.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja analysointimenetelmänä käytämme sisällönanalyysiä. Olemme haastatelleet neljää läheisneuvonpidossa työskennellyttä sosiaalityöntekijää ja verranneet saamiamme tuloksia teoriaan.
Keskeiset tutkimustulokset: Opinnäytetyömme mukaan läheisneuvonpito koetaan lapsilähtöiseksi ja dialogiseksi menetelmäksi, jossa sosiaalityöntekijän rooli on merkittävä.
Johtopäätökset: Läheisneuvonpitoa tulisi vielä kehittää asiakasystävällisempään suuntaan. Myös sosiaalityöntekijöitä tulisi rohkaista käyttämään menetelmää enemmän.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Käsittelemme teoriaosuudessa läheisneuvonpitoa menetelmänä, lapsen osallisuutta ja dialogisuutta.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja analysointimenetelmänä käytämme sisällönanalyysiä. Olemme haastatelleet neljää läheisneuvonpidossa työskennellyttä sosiaalityöntekijää ja verranneet saamiamme tuloksia teoriaan.
Keskeiset tutkimustulokset: Opinnäytetyömme mukaan läheisneuvonpito koetaan lapsilähtöiseksi ja dialogiseksi menetelmäksi, jossa sosiaalityöntekijän rooli on merkittävä.
Johtopäätökset: Läheisneuvonpitoa tulisi vielä kehittää asiakasystävällisempään suuntaan. Myös sosiaalityöntekijöitä tulisi rohkaista käyttämään menetelmää enemmän.