Palliatiivisen potilaan asiakaslähtöisen jatkohoidon kehittäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon
Moilanen, Virve (2022)
Moilanen, Virve
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320139
Tiivistelmä
Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville. Palliatiivisen potilaan palveluketju on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä muotoutumassa. Palliatiiviset potilaat hyötyvät toimivasta ja asiakaslähtöisestä jatkohoidosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää palliatiivisen poti-laan asiakaslähtöistä jatkohoitoa potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Opinnäytetyön meto-dologiana oli toimintatutkimus. Teoriatiedon ja käytännön kokemuksen yhdistämisellä pyritään ratkaisemaan ongelma ja saamaan aikaan muutosta.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa palliatiivisen potilaan jatkohoidon nykytilaa hänen siirtyessään erikoissairaan-hoidosta perusterveydenhuoltoon. Tutkimuskysymys oli, mikä on palliatiivisen potilaan erikoissairaanhoidosta peruster-veydenhuoltoon jatkohoitoon siirtymisen nykytila? Aineisto kerättiin ryhmähaastattelun (n=3) avulla benchmarking-vierailukäynnin yhteydessä. Haastatteluaineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena muodostuvat luokat: Palliatiivisen potilaan tunnistaminen, palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittäminen, moniammatillinen yhteistyö, potilaan jatkohoidon järjestäminen, konsultaatiotuki ja asiakaslähtöinen hoitotyö.
Toisessa syklissä kartoitettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla, miten palliatiivisen hoitotyön osaamista kehi-tetään moniammatillisen yhteistyön avulla? Tämä kysymys toimi syklin 2. tutkimuskysymyksenä. Syklin tarkoitus oli kartoit-taa, miten palliatiivisen hoitotyön osaamista voidaan kehittää moniammatillisen yhteistyön avulla. Aineisto kerättiin kirjal-lisuuskatsaukseen valikoiduista tutkimuksista. Kirjallisuushaku tehtiin Finna, Medic, Cinahl, PubMed ja Julkari tietokantoi-hin (N=1529, n=10). Aineistolle tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi, jonka tuloksena muodostuivat luokat: Johtaminen tiimityön tukena, henkilöstön osaamisen kehittäminen, organisaation arvot sekä viestintä ja kommunikointi.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata palliatiivisen potilaan asiakaslähtöinen integroitu palveluketju. Syklien 1 ja 2 tulok-set toimivat näyttönä palveluketjun kehittämisessä. Palveluketjukuvaus pilotoitiin neljässä eri yksikössä Kainuun sotessa (N=8, n=4). Kehittämiskysymys oli, minkälainen asiakaslähtöinen integroitu palveluketju tukee palliatiivisen potilaan jat-kohoitoon siirtymistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Pilotoinnin arviointi osoitti palveluketjukuvauksen tarpeellisuuden ja sen hyödyntämismahdollisuuden. Syklin kehittämismallina toimi PDCA eli jatkuvan parantamisen malli. Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin kehittämällä integroitu palveluketjukuvaus palliatiivisen potilaan hoitoon Kainuun sotessa. Asiakaslähtöisellä moniammatillisella yhteistyöllä voidaan tuottaa palliatiivisille potilaille laadukasta hoitoa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata asiakaslähtöisen integroidun palveluketjun implementointisuunnitelma, joka tukee palliatiivisen potilaan jatkohoitoon siirtymistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tutkimustehtävä oli, minkälainen on asiakaslähtöisen integroidun palveluketjun implementointisuunnitelma, joka tukee palliatiivisen potilaan jatkohoitoon siirtymistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Näytön käyttöönottoa varten tehtiin suunni-telma Parihs-mallin mukaisesti. Parihs-malli korostaa näyttöä, toimintaympäristöä ja toimeenpanoa, jossa tarkastellaan näytön käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Jatkotutkimusaiheiksi muodostuivat: 1) Miten Kainuun sotessa mahdollistetaan henkilökunnan palliatiivisen hoitotyön jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen tulevaisuudessa? 2)Miten moniammatillista yhteistyötä voidaan kehittää palliatiivisessa hoidossa Kainuun sotessa? Miten palliatiivisen hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden verkoston perustaminen ja hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä voisi mahdollistua? 3)Miten asiakaslähtöisyyttä voidaan edel-leen kehittää palliatiivisen potilaan ja hänen läheistensä palautteen perusteella?
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa palliatiivisen potilaan jatkohoidon nykytilaa hänen siirtyessään erikoissairaan-hoidosta perusterveydenhuoltoon. Tutkimuskysymys oli, mikä on palliatiivisen potilaan erikoissairaanhoidosta peruster-veydenhuoltoon jatkohoitoon siirtymisen nykytila? Aineisto kerättiin ryhmähaastattelun (n=3) avulla benchmarking-vierailukäynnin yhteydessä. Haastatteluaineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena muodostuvat luokat: Palliatiivisen potilaan tunnistaminen, palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittäminen, moniammatillinen yhteistyö, potilaan jatkohoidon järjestäminen, konsultaatiotuki ja asiakaslähtöinen hoitotyö.
Toisessa syklissä kartoitettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla, miten palliatiivisen hoitotyön osaamista kehi-tetään moniammatillisen yhteistyön avulla? Tämä kysymys toimi syklin 2. tutkimuskysymyksenä. Syklin tarkoitus oli kartoit-taa, miten palliatiivisen hoitotyön osaamista voidaan kehittää moniammatillisen yhteistyön avulla. Aineisto kerättiin kirjal-lisuuskatsaukseen valikoiduista tutkimuksista. Kirjallisuushaku tehtiin Finna, Medic, Cinahl, PubMed ja Julkari tietokantoi-hin (N=1529, n=10). Aineistolle tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi, jonka tuloksena muodostuivat luokat: Johtaminen tiimityön tukena, henkilöstön osaamisen kehittäminen, organisaation arvot sekä viestintä ja kommunikointi.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata palliatiivisen potilaan asiakaslähtöinen integroitu palveluketju. Syklien 1 ja 2 tulok-set toimivat näyttönä palveluketjun kehittämisessä. Palveluketjukuvaus pilotoitiin neljässä eri yksikössä Kainuun sotessa (N=8, n=4). Kehittämiskysymys oli, minkälainen asiakaslähtöinen integroitu palveluketju tukee palliatiivisen potilaan jat-kohoitoon siirtymistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Pilotoinnin arviointi osoitti palveluketjukuvauksen tarpeellisuuden ja sen hyödyntämismahdollisuuden. Syklin kehittämismallina toimi PDCA eli jatkuvan parantamisen malli. Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin kehittämällä integroitu palveluketjukuvaus palliatiivisen potilaan hoitoon Kainuun sotessa. Asiakaslähtöisellä moniammatillisella yhteistyöllä voidaan tuottaa palliatiivisille potilaille laadukasta hoitoa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata asiakaslähtöisen integroidun palveluketjun implementointisuunnitelma, joka tukee palliatiivisen potilaan jatkohoitoon siirtymistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tutkimustehtävä oli, minkälainen on asiakaslähtöisen integroidun palveluketjun implementointisuunnitelma, joka tukee palliatiivisen potilaan jatkohoitoon siirtymistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Näytön käyttöönottoa varten tehtiin suunni-telma Parihs-mallin mukaisesti. Parihs-malli korostaa näyttöä, toimintaympäristöä ja toimeenpanoa, jossa tarkastellaan näytön käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Jatkotutkimusaiheiksi muodostuivat: 1) Miten Kainuun sotessa mahdollistetaan henkilökunnan palliatiivisen hoitotyön jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen tulevaisuudessa? 2)Miten moniammatillista yhteistyötä voidaan kehittää palliatiivisessa hoidossa Kainuun sotessa? Miten palliatiivisen hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden verkoston perustaminen ja hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä voisi mahdollistua? 3)Miten asiakaslähtöisyyttä voidaan edel-leen kehittää palliatiivisen potilaan ja hänen läheistensä palautteen perusteella?