Korvaavan työn käytön edistäminen: case Mikkelin kaupunki
Kohvakka, Sari (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320128
Tiivistelmä
Pitkittyneet sairauspoissaolot ja pula osaavasta työvoimasta aiheuttavat haasteita useissa kunnissa. Korvaava työ tukee työntekijän työssä jatkamista ja ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä. Tämä opinnäytetyö oli Mikkelin kaupungin toimeksiantama kehittämistyö, jonka tavoitteena oli lisätä korvaavan työn mallin käyttöä kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät edistävät korvaavan työn mallin käyttämistä, mitkä tekijät vaikeuttavat sitä ja mitä asioita on huomioitava korvaavan työn yhteydessä.
Kehittämistyön lähestymistapana oli toimintatutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin benchmarking-menetelmällä, osallistuvalla havainnoinnilla ja esihenkilöille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Sähköisen kyselyn yhteydessä esihenkilöitä ja työntekijöitä osallistettiin mukaan kehittämiseen ja korvaavan työn tehtävien ideoimiseen. Esihenkilöiden ja työntekijöiden suunnittelemista tehtävistä koostettiin Korvaavan työn tehtäväpankki helpottamaan korvaavan työn aloittamista. Korvaavan työn ohjeistusta selkeytettiin ja esihenkilön roolia korvaavan työn aloitteen tekemisessä korostettiin aikaisempaa enemmän. Korvaavan työn kirjaaminen ja seuranta aloitettiin. Työnantajalle ja työterveyshuollolle tehtiin toimenpidesuositukset korvaavan työn jatkokehittämistä ja seurantaa varten.
Kyselyn tulosten mukaan korvaavan työn käyttämistä organisaatiossa oli hankaloittanut vaikeus löytää sopivaa työtä ja epävarmuus korvaavan työn käytänteistä. Lisäksi ajan ja resurssien puute, huoli työntekijän työkyvystä tai muun työyhteisön suhtautumisesta vaikeuttivat korvaavan työn järjestämistä. Havainnoinnin tulokset tukivat sähköisen kyselyn tuloksia. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että riittävä tiedotus ja tiedon kulku, korvaavan työn sujuvat käytännöt, asenteiden muuttaminen ja esimiehen tärkeä rooli ovat keskeiset tekijät korvaavan työn käytön edistämisessä. The thesis arose from the need of the client organisation to increase the utilisation of alternative duty work model. The aim of this study was to improve the practices of alternative duty work and to find out what facilitates alternative duty work, what hinders alternative duty work and what issues need to be considered when implementing alternative duty work.
The development work was implemented as an action research. The research material was collected by benchmarking and observing and with an electronic survey for supervisors. The supervisors and employees participated in the development process to discuss and plan tasks for alternative duty work. The tasks were collected into a collection of alternative duty work tasks.
The survey showed that the barriers to alternative duty work were challenges to find suitable tasks and the lack of information about the practices of alternative duty work. Furthermore, the lack of time and resources, concerns about an employee’s work ability and other employees’ reactions affected the supervisors’ willingness to organize alternative duty work. The survey showed that the key facilitators in promoting alternative duty work are effective communication, the smooth practices of alternative duty work, change of attitude and the important role of supervisors.
Kehittämistyön lähestymistapana oli toimintatutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin benchmarking-menetelmällä, osallistuvalla havainnoinnilla ja esihenkilöille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Sähköisen kyselyn yhteydessä esihenkilöitä ja työntekijöitä osallistettiin mukaan kehittämiseen ja korvaavan työn tehtävien ideoimiseen. Esihenkilöiden ja työntekijöiden suunnittelemista tehtävistä koostettiin Korvaavan työn tehtäväpankki helpottamaan korvaavan työn aloittamista. Korvaavan työn ohjeistusta selkeytettiin ja esihenkilön roolia korvaavan työn aloitteen tekemisessä korostettiin aikaisempaa enemmän. Korvaavan työn kirjaaminen ja seuranta aloitettiin. Työnantajalle ja työterveyshuollolle tehtiin toimenpidesuositukset korvaavan työn jatkokehittämistä ja seurantaa varten.
Kyselyn tulosten mukaan korvaavan työn käyttämistä organisaatiossa oli hankaloittanut vaikeus löytää sopivaa työtä ja epävarmuus korvaavan työn käytänteistä. Lisäksi ajan ja resurssien puute, huoli työntekijän työkyvystä tai muun työyhteisön suhtautumisesta vaikeuttivat korvaavan työn järjestämistä. Havainnoinnin tulokset tukivat sähköisen kyselyn tuloksia. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että riittävä tiedotus ja tiedon kulku, korvaavan työn sujuvat käytännöt, asenteiden muuttaminen ja esimiehen tärkeä rooli ovat keskeiset tekijät korvaavan työn käytön edistämisessä.
The development work was implemented as an action research. The research material was collected by benchmarking and observing and with an electronic survey for supervisors. The supervisors and employees participated in the development process to discuss and plan tasks for alternative duty work. The tasks were collected into a collection of alternative duty work tasks.
The survey showed that the barriers to alternative duty work were challenges to find suitable tasks and the lack of information about the practices of alternative duty work. Furthermore, the lack of time and resources, concerns about an employee’s work ability and other employees’ reactions affected the supervisors’ willingness to organize alternative duty work. The survey showed that the key facilitators in promoting alternative duty work are effective communication, the smooth practices of alternative duty work, change of attitude and the important role of supervisors.