Akuuttiyksikön opintopiiritoiminnan käynnistämistä edistävät tekijät

Abstract

Opintopiirin tarkoituksena on koota ryhmä ihmisiä, jotka esimerkiksi kerran kuussa kokoontuvat kuuntelemaan ja keskustelemaan jostain tietystä aiheesta. Opintopiirissä joku voi pitää alussa pienen esittelyn käsiteltävästä aiheesta, jonka jälkeen muut osallistuvat keskusteluun mukaan. Hoitotyön ammattilaisilla aiheet liittyvät yleensä hoitoalan kirjallisuuden artikkeleihin ja tutkimuksiin. (Oosi 2011, 15; Milbrandt & Vincent 2004.)

Kajaanin seudun sairaalan akuuttiyksikössä nähdään opintopiiritoiminta yhtenä mahdollisuutena osaamisen kehittämisessä. Akuuttiyksikössä opintopiiritoiminnalla pyritään kehittämään hoitotyötä niin, että akuuttiyksikön hoitajat esittelevät ja keskustelevat jostain hoitotyöhön liittyvästä ajankohtaisesta asiasta. Näin he levittävät näyttöön perustuvaa hoitotyötä keskenään ja samalla kehittävät omaa osaamistaan. (Arffman 2013; Kukkonen 2014.)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kajaanin seudun sairaalan akuuttiyksikön opintopiiritoiminnan toteutuksen edellytyksiä akuuttiyksikön hoitajilta. Tavoitteena oli saada ideoita opintopiiritoiminnan käynnistämiseksi. Tutkimustehtäviksi nousivat seuraavat kysymykset: Mitkä ovat opintopiiritoiminnan käynnistämistä hidastavia tekijöitä? Millä ideoilla vahvistetaan opintopiiritoiminnan käynnistämistä?

Opinnäytetyö on laadullinen, jota varten kerättiin aineistoa helmikuussa 2014 Kajaanin seudun sairaalan akuuttiyksikössä aineiston keruuseen vapaaehtoisesti osallistuneilta akuuttiyksikön hoitajilta. Aineisto kerättiin 635 -menetelmällä, jossa neljä hoitajaa kirjoitti kukin omalle paperilleen kolme opintopiirin käynnistämistä hidastavaa tekijää. Tämän jälkeen papereita kierrätettiin muilla osallistujilla, joista kukin kirjoitti näihin toisten keksimiin hidastaviin tekijöihin ratkaisuja. Papereita kierrätettiin kolme kertaa eli kunnes paperit olivat käyneet kaikilla muilla osallistujilla. Aineistoa saatiin runsaasti, vaikka osallistuneita hoitajia oli vain neljä.

Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opintopiiritoiminnan käynnistämistä hidastavat resurssien puute niin ajallisesti ja työvoimallisesti sekä motivaation puute osallistuneisuudessa. Hoitajien mielestä opintopiirien toteuttamiseen ei myöskään ole selkeää toimintamallia. Opintopiiritoiminnan käynnistämistä vahvistetaan resurssien lisäämisellä ja tekemällä opintopiiritoiminnasta mielekästä monipuolisilla aiheilla ja opintopiirien vetäjillä. Hoitajien mielestä esimiehillä on vastuu järjestää opintopiiritoimintaan tarvittavia resursseja ja esimiesten tulee olla kannustavia sekä palkitsevia hoitajia ja opintopiiritoimintaa kohtaan sen toimivuuden kannalta.

The three key terms of this thesis are study circle, competence development and evidence-based nursing. The purpose of study circles is to gather a group of people together, for example once in month, to discuss topics such as new research. Study circles are a good way to disseminate information, for example, on evidence-based nursing and other subjects important in patient care for a large group and, thus, provide nurses and opportunity to develop their competence. For nurses the topics are mostly related to health care and new re-searches in health care.

The Acute Ward at Kajaani Regional Hospital introduced study circles for nurses in spring 2013, but they soon waned and finally ceased. This thesis provides the acute ward with new ideas for reintroducing study circles. The purpose of this thesis was to explore the preconditions for organizing study circle activities for nurses in the acute ward. The aim was to get new ideas how study circle activities could be restarted. This the-sis had two research tasks: what the factors that might hinder the introduction of study circle activities were, and which ideas would contribute to the introduction of study circle activities?

Data was collected in February 2014 by using the method 635. First, four nurses wrote down three factors that they thought were hindering study circle activities, and then they exchanged their answers and wrote solutions to factors that the others considered hindering study circle activities. The data was analyzed by inductive content analysis. The analysis indicated that factors hindering study circle activities included lack of sufficient resources to organize study circles and clear model for organizing study circles, and low motivation to participate in study circles. Ideas contributing to the introduction of study circle activities included interesting topics and presenters, and sufficient resources to organize study circles. Nurses thought that superiors need to encourage and motivate nurses to participate in study circles.

If study circles activities are reintroduced in the Acute Ward, future research could focus on exploring how study circles have been functioning since they were reintroduced. Or if study circles activities are not reintroduced in the Acute Ward, nursing students could organize study circles and, subsequently, collect data about the activities.