Alttoviulu ja ranskalainen barokki : Marin Marais'n sävellyksiä alttoviululle sovitettuna
Pynnönen, Eerika (2014)
Pynnönen, Eerika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239645
Tiivistelmä
Työn ensimmäinen puolisko käsittelee alttoviulun roolia ranskalaisessa barokkimusiikissa,
Marin Marais'n elämää ja sävellyksiä, sekä ranskalaisen barokin erityispiirteitä.
Ranskalainen barokki eli kukoistuskauttaan kuningas Ludvig XIV:ta aikana. Samaan
aikaan eli myös säveltäjä ja gambisti Marin Marais, jonka sävellyksiin keskitytään tässä
työssä. Jousisoittimet olivat siihen aikaan erittäin tärkeässä osassa kuninkaan hovin
musiikkielämää, mutta samalla ne elivät vielä murrosvaihettaan muuttuen vielä hiukan.
Alttoviululla oli Ranskan kuninkaan hovissa tärkeä rooli kuninkaan jousiorkesterissa, mutta
orkesteristemmojen ulkopuolella alttoviululle ei juurikaan sävelletty kappaleita. Viola da
gamba, tai ”basse de viole” oli sen sijaan erittäin suosittu Ranskassa vielä pitkään sen
jälkeenkin kun muualla Euroopassa se oli sivuutettu. Gambasävellykset sopivat
äänialaltaan ja hengeltään hyvin alttoviululle, minkä takia käsillä oleva työ keskittyy niihin.
Marin Marais (1656-1728) toimi muusikkona ja säveltäjänä kuninkaan hovissa. Hänen
sanotaan olleen aikansa paras gambisti ja vähintäänkin erittäin tuottelias säveltäjä. Marais
sävelsi elämänsä aikana yli 500 kappaletta yhdelle tai useammalle gamballe, jotka on
koottu viideksi kirjaksi. Tähän työhön olen valinnut viisitoista kappaletta ensimmäisestä
kirjasta, jotka esittelen työn toisella puoliskolla.
Ranskalainen barokkimusiikki on oma maailmansa, joka ei ole yhtä tuttu suomalaiselle
musiikkikansalle, kuin saksalainen tai englantilainen barokki. Sillä on omat erityispiirteensä
ja nuotinnustapansa, jotka saattavat vaikuttaa vierailta suomalaisen soittajan tai kuulijan
näkökulmasta. Ranskalainen barokki on yleisesti ottaen hienostunutta, koristeellista ja
tarkoin ennalta määriteltyä. Se on hyvin säveltäjälähtöistä, mikä tekee siihen lähestymisen
itse asiassa helpommaksi, sillä säveltäjät ovat merkinneet nuotteihin hyvin tarkkaan, miten
he haluavat musiikkiaan tulkittavan.
Työn toinen puolisko koostuu sovittamistani viidestätoista kappaleesta, jotka esittelen
yksitellen ja ryhmittelen niiden vaikeuden mukaan. Jokaista kappaletta on jouduttu
sovittamaan jonkin verran, mutta on useita, joissa sovitus on minimaalista. Paitsi
sovitukselliset muutokset, esittelen myös jokaisen kappaleen kohdalla niiden musiikilliset
haasteet. Tämän on tarkoitus helpottaa kappaleisiin tutustumista.
Marin Marais'n elämää ja sävellyksiä, sekä ranskalaisen barokin erityispiirteitä.
Ranskalainen barokki eli kukoistuskauttaan kuningas Ludvig XIV:ta aikana. Samaan
aikaan eli myös säveltäjä ja gambisti Marin Marais, jonka sävellyksiin keskitytään tässä
työssä. Jousisoittimet olivat siihen aikaan erittäin tärkeässä osassa kuninkaan hovin
musiikkielämää, mutta samalla ne elivät vielä murrosvaihettaan muuttuen vielä hiukan.
Alttoviululla oli Ranskan kuninkaan hovissa tärkeä rooli kuninkaan jousiorkesterissa, mutta
orkesteristemmojen ulkopuolella alttoviululle ei juurikaan sävelletty kappaleita. Viola da
gamba, tai ”basse de viole” oli sen sijaan erittäin suosittu Ranskassa vielä pitkään sen
jälkeenkin kun muualla Euroopassa se oli sivuutettu. Gambasävellykset sopivat
äänialaltaan ja hengeltään hyvin alttoviululle, minkä takia käsillä oleva työ keskittyy niihin.
Marin Marais (1656-1728) toimi muusikkona ja säveltäjänä kuninkaan hovissa. Hänen
sanotaan olleen aikansa paras gambisti ja vähintäänkin erittäin tuottelias säveltäjä. Marais
sävelsi elämänsä aikana yli 500 kappaletta yhdelle tai useammalle gamballe, jotka on
koottu viideksi kirjaksi. Tähän työhön olen valinnut viisitoista kappaletta ensimmäisestä
kirjasta, jotka esittelen työn toisella puoliskolla.
Ranskalainen barokkimusiikki on oma maailmansa, joka ei ole yhtä tuttu suomalaiselle
musiikkikansalle, kuin saksalainen tai englantilainen barokki. Sillä on omat erityispiirteensä
ja nuotinnustapansa, jotka saattavat vaikuttaa vierailta suomalaisen soittajan tai kuulijan
näkökulmasta. Ranskalainen barokki on yleisesti ottaen hienostunutta, koristeellista ja
tarkoin ennalta määriteltyä. Se on hyvin säveltäjälähtöistä, mikä tekee siihen lähestymisen
itse asiassa helpommaksi, sillä säveltäjät ovat merkinneet nuotteihin hyvin tarkkaan, miten
he haluavat musiikkiaan tulkittavan.
Työn toinen puolisko koostuu sovittamistani viidestätoista kappaleesta, jotka esittelen
yksitellen ja ryhmittelen niiden vaikeuden mukaan. Jokaista kappaletta on jouduttu
sovittamaan jonkin verran, mutta on useita, joissa sovitus on minimaalista. Paitsi
sovitukselliset muutokset, esittelen myös jokaisen kappaleen kohdalla niiden musiikilliset
haasteet. Tämän on tarkoitus helpottaa kappaleisiin tutustumista.