Kukan kehitystä säätelevien geenien molekyylikloonaus
Viitanen, Sanna (2014)
Viitanen, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229397
Tiivistelmä
Kukan kehitykseen ja toimintaan vaikuttaa ubikitiini proteasomi-järjestelmä, joka vaikuttaa kaikissa organismeissa hajottamalla säädellysti organismin proteiineja. Järjestelmän vaikutusta kukan kehitykseen on tutkittu vielä vähän, mutta on saatu näyttöä siitä, että se voi mahdollisesti vaikuttaa välttämättömiin kasvisignaaleihin. Tämän takia järjestelmän uskotaan voivan mullistaa koko kasvisignaalien tutkimuksen. Vaikuttamalla kukan kehitykseen uskotaan pystyvän luomaan uudenlaisia kukkia, jotka kestävät paremmin stressiä ja joiden kukinnat kestävät pidempään. Näin voidaan saada esimerkiksi enemmän siemeniä ja hedelmiä. Tämä olisi hyvä asia niin maatalouden kestävälle kehitykselle, kuin yhteiskunnallekin.
Työn tavoitteena oli kloonata kaksi geeniä, jotka toimivat ubikitiini proteasomi-järjestelmässä. Geenit kloonattiin vektoreilla ja E.coli-bakteereilla. Kloonatut geenit voitaisiin tämän jälkeen käyttää tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on selvittää, miten geenit vaikuttavat kukan kehitykseen.
Geenit kloonattiin Gateway Technology-menetelmällä, joka käyttää bakteriofagin ja bakteerin luontaista rekombinaatiota hyväkseen siirtääkseen geeni vektoriin. Siirrettäessä geeni menetelmän ”donor”-vektoriin saadaan ”entry clone”. Luotu ”entry clone” siirrettiin bakteeriin, joka pystyy monistamaan geenin nopeasti ja tehokkaasti. Kloonattu geeni siirrettiin tämän jälkeen kolmeen ”destination”-vektoriin, joiden avulla pystytään tutkimaan geeniä erilaisissa tutkimuksissa. Myös nämä vektorit siirrettiin ja kloonattiin samalla menetelmällä. Ensimmäisen sekvensointituloksen perusteella saatiin kloonattua geenit onnistuneesti Gateway technology-menetelmän ”entry clone"-vektoriin. Toisella sekvensointi tuloksella todettiin, että kloonattujen geenien siirto ”destination”-vektoreihin ja näiden kloonaus onnistui kahteen vektoriin. Yhteen vektoriin ei saatu siirrettyä geenejä ollenkaan, minkä takia yhdestä vektorista ei saada tehtyä tarvittavia tutkimuksia. Jos halutaan siirtää geenit vektoriin, pitää koko prosessi tehdä uudestaan. Kahdesta onnistuneesta vektorista voidaan tehdä luotettavasti tarvittavia tutkimuksia.
Työn tavoitteena oli kloonata kaksi geeniä, jotka toimivat ubikitiini proteasomi-järjestelmässä. Geenit kloonattiin vektoreilla ja E.coli-bakteereilla. Kloonatut geenit voitaisiin tämän jälkeen käyttää tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on selvittää, miten geenit vaikuttavat kukan kehitykseen.
Geenit kloonattiin Gateway Technology-menetelmällä, joka käyttää bakteriofagin ja bakteerin luontaista rekombinaatiota hyväkseen siirtääkseen geeni vektoriin. Siirrettäessä geeni menetelmän ”donor”-vektoriin saadaan ”entry clone”. Luotu ”entry clone” siirrettiin bakteeriin, joka pystyy monistamaan geenin nopeasti ja tehokkaasti. Kloonattu geeni siirrettiin tämän jälkeen kolmeen ”destination”-vektoriin, joiden avulla pystytään tutkimaan geeniä erilaisissa tutkimuksissa. Myös nämä vektorit siirrettiin ja kloonattiin samalla menetelmällä. Ensimmäisen sekvensointituloksen perusteella saatiin kloonattua geenit onnistuneesti Gateway technology-menetelmän ”entry clone"-vektoriin. Toisella sekvensointi tuloksella todettiin, että kloonattujen geenien siirto ”destination”-vektoreihin ja näiden kloonaus onnistui kahteen vektoriin. Yhteen vektoriin ei saatu siirrettyä geenejä ollenkaan, minkä takia yhdestä vektorista ei saada tehtyä tarvittavia tutkimuksia. Jos halutaan siirtää geenit vektoriin, pitää koko prosessi tehdä uudestaan. Kahdesta onnistuneesta vektorista voidaan tehdä luotettavasti tarvittavia tutkimuksia.