Nuoren metsän energiapuuharvennusten menetelmät ja kannattavuus
Perho, Antti (2010)
Perho, Antti
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002182332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002182332
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on tutkittu nuoren metsän energiapuuharvennuksia. Työ koostuu osatutkimuksista, joita ovat ennen hakkuuta tehtävän näkemäraivauksen työpäiväkohtainen tuottavuus- ja hehtaarikohtainen kustannusselvitys, energiapuun korjuukustannusten selvitys ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät sekä energiapuuharvennusten kannattavuustarkastelu. Tutkimuksen aineisto kerättiin 12 energiapuuharvennuskuviolta. Kuvioiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 9,5 hehtaaria. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää energiapuunhankinnassa. Tuloksia tarkasteltaessa sekä yleistyksiä tehtäessä tulee kuitenkin huomioida aineiston suppeus sekä leimikkokohtaiset eroavaisuudet.
Näkemäraivauksen työpäiväkohtainen tuottavuus oli raivatuilla kuvioilla keskimäärin 1,29 hehtaaria ja raivaustyön hehtaarikustannus keskimäärin 201 €. Näkemäraivauksella voidaan alentaa merkittävästi korjuukustannuksia. Menetelmä soveltuu erityisesti joukkokäsittelynä tehtäville energiapuuharvennuksille, joiden tuottavuutta se parantaa.
Energiapuun korjuukustannukset olivat keskimäärin 19,24 €/m3. Hakkuun tuottavuus vaikutti keskeisesti korjuukustannuksiin. Tutkimusleimikoiden hakkuu joukkokäsittelyyn kykenevällä hakkuulaitteella oli tehokasta. Hakkuun tuottavuus oli keskimäärin 5,42 m3/h. Tuottavuus aleni, kun runkolukupoistuma kasvoi ja hakkuussa poistettujen runkojen keskitilavuus aleni.
Energiapuun tuotantokustannukset ilman KEMERA-tukea olivat keskimäärin 39,24 €/m3. KEMERA-tuki ja tämän seurauksena kohonnut kantohintataso huomioiden, energiapuun tuotantokustannukset olivat keskimäärin 28,74 €/m3. Tuen vaikutus tuotantokustannuksiin on merkittävä, keskimäärin tuen suuruus oli 14 €/m3. Energiapuuharvennusten kannattavuuteen vaikuttavat keskeisesti voimalaitosten maksukyky energiapuusta, KEMERA -kelpoisuus, tuntityönä tehtävän hakkuun tuottavuus sekä näkemäraivaus.
Näkemäraivauksen työpäiväkohtainen tuottavuus oli raivatuilla kuvioilla keskimäärin 1,29 hehtaaria ja raivaustyön hehtaarikustannus keskimäärin 201 €. Näkemäraivauksella voidaan alentaa merkittävästi korjuukustannuksia. Menetelmä soveltuu erityisesti joukkokäsittelynä tehtäville energiapuuharvennuksille, joiden tuottavuutta se parantaa.
Energiapuun korjuukustannukset olivat keskimäärin 19,24 €/m3. Hakkuun tuottavuus vaikutti keskeisesti korjuukustannuksiin. Tutkimusleimikoiden hakkuu joukkokäsittelyyn kykenevällä hakkuulaitteella oli tehokasta. Hakkuun tuottavuus oli keskimäärin 5,42 m3/h. Tuottavuus aleni, kun runkolukupoistuma kasvoi ja hakkuussa poistettujen runkojen keskitilavuus aleni.
Energiapuun tuotantokustannukset ilman KEMERA-tukea olivat keskimäärin 39,24 €/m3. KEMERA-tuki ja tämän seurauksena kohonnut kantohintataso huomioiden, energiapuun tuotantokustannukset olivat keskimäärin 28,74 €/m3. Tuen vaikutus tuotantokustannuksiin on merkittävä, keskimäärin tuen suuruus oli 14 €/m3. Energiapuuharvennusten kannattavuuteen vaikuttavat keskeisesti voimalaitosten maksukyky energiapuusta, KEMERA -kelpoisuus, tuntityönä tehtävän hakkuun tuottavuus sekä näkemäraivaus.