Vesijättö ja kiinteistöjärjestelyt case: Mökkikiinteistö Hauholla
Alatalo, Monna (2014)
Alatalo, Monna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405065946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405065946
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkittiin rantakiinteistöjen haasteena vesijättömaata, jota muodostuu jopa satoja hehtaareja joka vuosi. Vesijättömaa on maankohoamisen tai vesirajan vetäytymisen johdosta paljastuvaa maata. Rantakiinteistön raja ei kuitenkaan liiku vesirajan mukana, mutta tietyin edellytyksin vesijättömaan lunastus voi olla joko vapaaehtoista tai lain velvoittamaa. Lunastustoimitukset ovat usein riitaisia ja merkittävä osa päätyy maaoikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen. Suuri osa riidoista liittyy hintaan.
Ruotsissa vastaavaa lunastusvelvoitetta ei ole. Rantakiinteistön omistaja saa edelleen hyödyntää kiinteistöönsä rajoittuvaa vesijättömaata, mikäli siitä ei koidu kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alankomaissa puolestaan vesijättömailla on luotu uusia alueita viljelys-, teollisuus- tai asumiskäyttöön valtaamalla maata mereltä. Vesijättöön liittyvillä maanparannustoimilla on myös vähennetty alavan maan tulvariskiä. Muualla EU:ssa vesijättömaita on hyödynnetty luonnonsuojelussa esimerkiksi kosteikkoina.
Työn teoreettisen viitekehyksen muodostivat lainsäädännön, oikeus- ja ammattikirjallisuuden sekä käytännön esimerkit vesijättömaan lunastuksesta. Empiriaosuus puolestaan rakentui oikeuskäytännön ja erityisesti Hauhon lunastustoimituksen vai-heisiin. Oikeustapauksilla haettiin linjauksia, joilla lunastustoimituksia on viime vuosina perusteltu.
Erityisesti Hämeenlinnan Hauhon vesistöalueella käydyn lunastustoimituksen perusteella voidaan todeta, että asianosaisten on syytä perehtyä huolellisesti prosessin vaiheisiin ja huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Viranomaisen viran puolesta tehdyt päätökset eivät kaikissa tapauksissa olleet asianomaisen ennakoitavissa. Ilman asianosaisen myötävaikuttamista hinta määräytyy pelkästään kauppahintatutkimuksiin, eikä vesijätön laatua oteta riittävästi huomioon rakennuspaikkaan lunastettaessa.
Ruotsissa vastaavaa lunastusvelvoitetta ei ole. Rantakiinteistön omistaja saa edelleen hyödyntää kiinteistöönsä rajoittuvaa vesijättömaata, mikäli siitä ei koidu kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alankomaissa puolestaan vesijättömailla on luotu uusia alueita viljelys-, teollisuus- tai asumiskäyttöön valtaamalla maata mereltä. Vesijättöön liittyvillä maanparannustoimilla on myös vähennetty alavan maan tulvariskiä. Muualla EU:ssa vesijättömaita on hyödynnetty luonnonsuojelussa esimerkiksi kosteikkoina.
Työn teoreettisen viitekehyksen muodostivat lainsäädännön, oikeus- ja ammattikirjallisuuden sekä käytännön esimerkit vesijättömaan lunastuksesta. Empiriaosuus puolestaan rakentui oikeuskäytännön ja erityisesti Hauhon lunastustoimituksen vai-heisiin. Oikeustapauksilla haettiin linjauksia, joilla lunastustoimituksia on viime vuosina perusteltu.
Erityisesti Hämeenlinnan Hauhon vesistöalueella käydyn lunastustoimituksen perusteella voidaan todeta, että asianosaisten on syytä perehtyä huolellisesti prosessin vaiheisiin ja huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Viranomaisen viran puolesta tehdyt päätökset eivät kaikissa tapauksissa olleet asianomaisen ennakoitavissa. Ilman asianosaisen myötävaikuttamista hinta määräytyy pelkästään kauppahintatutkimuksiin, eikä vesijätön laatua oteta riittävästi huomioon rakennuspaikkaan lunastettaessa.