Paperiarkilta arkeen: strategian toimeenpanon kehittäminen liikunta-alan pk-yrityksessä
Lamberg, Heidi (2022)
Lamberg, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090819984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090819984
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin kehittämään liikunta-alan pk-yrityksen strategian toteuttamista Balanced Scorecard-viitekehyksen avulla. Balanced Scorecard-strategiatyökalun avulla yrityksen liiketoiminta voitiin ryhmitellä neljään näkökulmaan: talousnäkökulmaan, asiakasnäkökulmaan, sisäisten prosessien näkökulmaan sekä oppimisen ja kasvun näkökulmaan. Ideana oli, että nämä näkökulmat olivat syy-seuraussuhteissa toisiinsa nähden ja niihin valituille toiminnoille asetettiin mittarit, joita seuraamalla voitiin tarkkailla strategian etenemistä ja tehdä dataan perustuvia päätöksiä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi strategisen johtamisen käsitettä ja osa-alueita sekä paneuduttiin erityisesti strategiseen johtamiseen pk-yrityksissä. Tämän jälkeen perehdyttiin laajasti Balanced Scorecard -viitekehykseen sekä yleisellä, että pk-yritystasolla.
Tutkimuskysymykset koskivat sitä, minkälainen Balanced Scorecard-mittaristosta tulisi case-yritykselle rakentaa ja miten tämä toteutettaisiin. Projekti suoritettiin yhteiskehittämisen menetelmin. Tämä tapahtui opinnäytetyön kirjoittajan, toisen Master-opiskelijan sekä kahden yrittäjän kesken viikoittaisissa etätapaamisissa. Lisäksi varsinaisen projektin lisäksi kerättiin tukiaineistoa benchmarkkaamalla kolmea muuta liikunta-alan pk-yritystä sekä tekemällä lyhyt kyselytutkimus case-yrityksen henkilökunnalle lähtötilanteen selvittämiseksi. Benchmarkkauksessa toteutetut teemahaastattelut litteroitiin ja aineiston suppeuden vuoksi sen analysointiin käytettiin teemoittelua lähestulkoon alkuperäisen haastattelurungon mukaisesti. Kysely toteutettiin puolestaan anonyymisti Google Forms-lomakkeella. Vastaukset analysoitiin perustavilla eli aineistoa kuvailevilla menetelmillä, kuten pylväs- ja piirakkadiagrammeilla.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jonka teoriaosuuden päätteeksi muodostui kontribuutiona Balanced Scorecard -projektimalli. Malli huomioi erityisesti pk-yritysten näkökulman ja aiempien projektien epäonnistumisten syyt. Projektimallissa nousivat esiin kolme merkittävää tekijää, joita ei unohdettu missään projektin vaiheessa. Nämä tekijät olivat osaaminen, yhteiskehittäminen ja tiedottaminen. Konstruktiivisen tutkimuksen konstruktioksi muodostui lopulta itse case-yrityksen Balanced Scorecard-mittaristo, jota sekä opiskelijat että yrittäjät pitivät kattavana. Tehty mittaristo otettiin yrityksessä käyttöön, joten sen voitiin sanoa läpäisseen heikon markkinatestin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi strategisen johtamisen käsitettä ja osa-alueita sekä paneuduttiin erityisesti strategiseen johtamiseen pk-yrityksissä. Tämän jälkeen perehdyttiin laajasti Balanced Scorecard -viitekehykseen sekä yleisellä, että pk-yritystasolla.
Tutkimuskysymykset koskivat sitä, minkälainen Balanced Scorecard-mittaristosta tulisi case-yritykselle rakentaa ja miten tämä toteutettaisiin. Projekti suoritettiin yhteiskehittämisen menetelmin. Tämä tapahtui opinnäytetyön kirjoittajan, toisen Master-opiskelijan sekä kahden yrittäjän kesken viikoittaisissa etätapaamisissa. Lisäksi varsinaisen projektin lisäksi kerättiin tukiaineistoa benchmarkkaamalla kolmea muuta liikunta-alan pk-yritystä sekä tekemällä lyhyt kyselytutkimus case-yrityksen henkilökunnalle lähtötilanteen selvittämiseksi. Benchmarkkauksessa toteutetut teemahaastattelut litteroitiin ja aineiston suppeuden vuoksi sen analysointiin käytettiin teemoittelua lähestulkoon alkuperäisen haastattelurungon mukaisesti. Kysely toteutettiin puolestaan anonyymisti Google Forms-lomakkeella. Vastaukset analysoitiin perustavilla eli aineistoa kuvailevilla menetelmillä, kuten pylväs- ja piirakkadiagrammeilla.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jonka teoriaosuuden päätteeksi muodostui kontribuutiona Balanced Scorecard -projektimalli. Malli huomioi erityisesti pk-yritysten näkökulman ja aiempien projektien epäonnistumisten syyt. Projektimallissa nousivat esiin kolme merkittävää tekijää, joita ei unohdettu missään projektin vaiheessa. Nämä tekijät olivat osaaminen, yhteiskehittäminen ja tiedottaminen. Konstruktiivisen tutkimuksen konstruktioksi muodostui lopulta itse case-yrityksen Balanced Scorecard-mittaristo, jota sekä opiskelijat että yrittäjät pitivät kattavana. Tehty mittaristo otettiin yrityksessä käyttöön, joten sen voitiin sanoa läpäisseen heikon markkinatestin.