Lämmöntalteenottolaitteiden tutkiminen Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen matalaenergiarakennuksessa
Niittylahti, Toni (2010)
Niittylahti, Toni
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002162252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002162252
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena on tutkia Mikkelin Ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen matalaenergiarakennuksen lämmöntalteenottolaitteita. Lämmöntalteenottolaitteista selvitettiin niiden toiminta, poistoilmasta saatu energia ja rakennusautomaation mittaustulosten paikkansapitävyys.
Savonniemen kampuksen matalaenergiarakennuksen lämmöntalteenottolaitteet ovat levylämmönsiirrin, pyörivälämmönsiirrin ja vesi-glykoli-lämmönsiirrin.
Lämmöntalteenottolaitteiden ilmavirtojen lämpötiloja mitattiin hetkellisesti ja 4 – 5 vuorokautta kestävillä mittauksilla sekä tältä ajalta otettiin talteen rakennusautomaation historiatiedot vertailua varten. Mittaukset suoritettiin tammikuussa 2010.
Mittauksista havaittiin, ettei rakennusautomaatio ilmoita oikeita ilmavirtoja, sekä rakennusautomaation antamat tuloilman lämpötilasuhteet eivät pitäneet paikkaansa. Tuloilman lämpötilasuhteeseen vaikutti rakennusautomaation antureiden sijoitus. Varsinkin tuloilmassa lämmöntalteenottolaitteen ja lämmityspatterin välissä oleva anturi oli sijoitettu liian lähelle lämmityspatteria. Näin ollen anturiin kohdistui säteilyä eikä mittaustulos ollut luotettava. Muidenkin antureiden sijoitus ei ollut edustava.
Rakennus saavutti VTT:n tavoitteet energiakulutuksen suhteen. Ilmanvaihdon osuus rakennuksen energiakulutuksesta oli n. 62 %.
Savonniemen kampuksen matalaenergiarakennuksen lämmöntalteenottolaitteet ovat levylämmönsiirrin, pyörivälämmönsiirrin ja vesi-glykoli-lämmönsiirrin.
Lämmöntalteenottolaitteiden ilmavirtojen lämpötiloja mitattiin hetkellisesti ja 4 – 5 vuorokautta kestävillä mittauksilla sekä tältä ajalta otettiin talteen rakennusautomaation historiatiedot vertailua varten. Mittaukset suoritettiin tammikuussa 2010.
Mittauksista havaittiin, ettei rakennusautomaatio ilmoita oikeita ilmavirtoja, sekä rakennusautomaation antamat tuloilman lämpötilasuhteet eivät pitäneet paikkaansa. Tuloilman lämpötilasuhteeseen vaikutti rakennusautomaation antureiden sijoitus. Varsinkin tuloilmassa lämmöntalteenottolaitteen ja lämmityspatterin välissä oleva anturi oli sijoitettu liian lähelle lämmityspatteria. Näin ollen anturiin kohdistui säteilyä eikä mittaustulos ollut luotettava. Muidenkin antureiden sijoitus ei ollut edustava.
Rakennus saavutti VTT:n tavoitteet energiakulutuksen suhteen. Ilmanvaihdon osuus rakennuksen energiakulutuksesta oli n. 62 %.