Tunteiden vaikutukset rekrytoinnissa
Kähkönen, Milla (2022)
Kähkönen, Milla
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061818904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061818904
Tiivistelmä
Työn murros vauhdittaa uudenlaisia toimintatapoja. Kun työssäkäyvät vähenevät ja avoimille työpaikoille ei löydy sopivia työntekijöitä, olisi syytä kiinnittää huomioita uusiin toimintatapoihin rekrytoinnissa. Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää, ovatko tunteet mukana rekrytoidessa ja esiintyykö rekrytoinnissa kielteisiä tunteita ja asenteita, jotka voivat estää henkilön palkkauksen. Työn murroksesta johtuen tutkimuksessa haluttiin selvittää myös työelämän monimuotoisuuden tarve, mahdolliset haasteet kielteisten tunteiden näkökulmasta sekä minkälaisin menetelmin monimuotoisuutta voitaisi rekrytoidessa edistää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelut. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta aktiivisesti rekrytointia suorittavaa henkilöä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti ja litteroitiin propositiotasolla. Teorialähtöisellä sisällönanalyysilla aineistosta pyrittiin löytämään vastauksia tutkimusongelmaan sekä vahvistusta teoriaosuuteen. Tutkimustuloksien mukaan tunteet ovat mukana rekrytointiprosessin joka vaiheessa. Tunteet voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä. Stereotypioiden ja vinoumien vaikutuksia kielteisessä mielessä todettiin esiintyvän rekrytoidessa, mikä ilmenee etenkin etnisen ryhmän syrjintänä. Koettiin, että keskeisintä monimuotoisuuden edistämiselle ovat rekrytoijan omien tunteiden tunnistaminen, hallinta ja harjoittaminen, sillä rekrytointia suorittavan henkilökohtaiset kielteiset asenteet voivat estää palkkauksen. Lisäksi työnantajien kapeakatseisuuden avartamisen ja työntekijään kohdistuvien kriteerien keventämisen katsottiin edistävän monimuotoisuutta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että tutkimustulokset noudattivat teoriaosuutta, ja aiemmat tutkimustulokset saivat vahvistuksen tunteiden esiintyvyyksistä ja merkityksistä rekrytoinnissa. Tunteet ovat mukana ja saavatkin olla. Koettiin, että rekrytoidessa tunteista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Keskeisintä on löytää järkevä tasapaino tunteiden ja rationaalisuuden käytettävyyksistä rekrytointipäätöksiä tehtäessä. Tutkimustulokset osoittivat, että työvoimapula on Suomessa tosiasia ja yksi työvoimapulaa helpottava tekijä olisi työpaikkojen monimuotoistuminen. Arkuutta, pelkoa ja ennakkokäsityksiä kuitenkin esiintyy työnantajien puolelta, minkä katsotaan olevan este monimuotoisuudelle. Suomessa on menty eteenpäin avarakatseisuuden näkökulmasta, mutta vielä tehtävääkin löytyy, jotta voitaisiin edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.