Ammattiin opiskelevien kokemuksia yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta
Karhunen, Leena; Martiskainen, Irinja (2022)
Karhunen, Leena
Martiskainen, Irinja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090319819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090319819
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ammattiin opiskelevien kokemuksia yhteisöllisyydestä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Nurmijärven ammattioppilaitoksessa. Tutkimuskysymyksinä olivat 1. Miten opiskelijat kokevat yhteisöllisyyden ja osallisuuden Keuda Nurmijärven yksikössä? Ja 2. Millaisia kehitysehdotuksia opiskelijoilla on osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyen? Tutkimme tätä, koska ammatillisiin opintoihin kiinnittyminen on yhteiskunnallisesti tärkeää yhteiskuntaan osalliseksi pääsemisen ja nuoruuden kehitystehtävien näkökulmasta. Haastattelujen tuloksista Keuda Nurmijärven ammatillinen oppilaitos saa lisätietoa toimintansa kehittämisen tueksi.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä toimivat yhteisöllisyyden ja osallisuuden käsitteet. Tässä opinnäytetyössä yhteisöllisyydellä tarkoitetaan ryhmään kuulumisen tunnetta ja uusien suhteiden muodostamista. Osallisuudella tarkoitetaan opiskelijoiden kokemuksia vaikuttamisesta ja sen mahdollisuuksista oppilaitoksessa. Opinnäytetyön tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla kuutta Keuda Nurmijärven ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilö- ja parihaastatteluina. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Haastattelujen perusteella ilmeni, että opiskelijat olivat tyytyväisiä oppilaitoksen ilmapiiriin ja oppilaitosyhteisöön. Tärkeimpiä yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat kaverit, hyvä luokkahenki, mukavat opettajat ja tasa-arvoinen kohtelu. Haastatellut kokivat vaikuttamisen mahdollisuudet riittäviksi sekä tiesivät, miten voivat vaikuttaa oppilaitoksessa. Vaikuttamisen kanavien tulisi kuitenkin olla selkeitä ja helposti saavutettavia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Keuda Nurmijärven opiskelijoilla on positiivinen käsitys siitä, miten he voivat vaikuttaa ja olla mukana oppilaitosyhteisössä. Oppilaitoksen ilmapiiri koettiin avoimena ja kannustavana sekä henkilökunnan että opiskelijoiden taholta. Ryhmähengen merkitys oppilaitosviihtyvyydessä korostui. Oppilaitoksen yleistä ilmapiiriä tuki myös kokemus tasavertaisesta kohtaamisesta ja kohtelusta. Yhteisöllisyyden kehittämiseksi oppilaitoksessa tulisi järjestää tapahtumia sekä opiskelijaryhmittäin että koko oppilaitoksen kanssa. Osallisuuden kehittämiseksi opiskelijoiden toiveita ja mielipiteitä tulisi selvittää säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä, koska ne antavat mahdollisuuden vaikuttaa ja lisäävät osallisuuden kokemuksia. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää paikallisesti esimerkiksi tapahtumia ja mielipidekyselyitä kehittämällä. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa kaikille Keudan ammattioppilaitoksen yksiköille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitettäisiin laajemman opiskelijajoukon käsityksiä osallisuudesta Keudassa.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä toimivat yhteisöllisyyden ja osallisuuden käsitteet. Tässä opinnäytetyössä yhteisöllisyydellä tarkoitetaan ryhmään kuulumisen tunnetta ja uusien suhteiden muodostamista. Osallisuudella tarkoitetaan opiskelijoiden kokemuksia vaikuttamisesta ja sen mahdollisuuksista oppilaitoksessa. Opinnäytetyön tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla kuutta Keuda Nurmijärven ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilö- ja parihaastatteluina. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Haastattelujen perusteella ilmeni, että opiskelijat olivat tyytyväisiä oppilaitoksen ilmapiiriin ja oppilaitosyhteisöön. Tärkeimpiä yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat kaverit, hyvä luokkahenki, mukavat opettajat ja tasa-arvoinen kohtelu. Haastatellut kokivat vaikuttamisen mahdollisuudet riittäviksi sekä tiesivät, miten voivat vaikuttaa oppilaitoksessa. Vaikuttamisen kanavien tulisi kuitenkin olla selkeitä ja helposti saavutettavia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Keuda Nurmijärven opiskelijoilla on positiivinen käsitys siitä, miten he voivat vaikuttaa ja olla mukana oppilaitosyhteisössä. Oppilaitoksen ilmapiiri koettiin avoimena ja kannustavana sekä henkilökunnan että opiskelijoiden taholta. Ryhmähengen merkitys oppilaitosviihtyvyydessä korostui. Oppilaitoksen yleistä ilmapiiriä tuki myös kokemus tasavertaisesta kohtaamisesta ja kohtelusta. Yhteisöllisyyden kehittämiseksi oppilaitoksessa tulisi järjestää tapahtumia sekä opiskelijaryhmittäin että koko oppilaitoksen kanssa. Osallisuuden kehittämiseksi opiskelijoiden toiveita ja mielipiteitä tulisi selvittää säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä, koska ne antavat mahdollisuuden vaikuttaa ja lisäävät osallisuuden kokemuksia. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää paikallisesti esimerkiksi tapahtumia ja mielipidekyselyitä kehittämällä. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa kaikille Keudan ammattioppilaitoksen yksiköille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitettäisiin laajemman opiskelijajoukon käsityksiä osallisuudesta Keudassa.