Palautteenkeruumenetelmät Nepsy-nuorille - kirjallisuuskatsaus
Salminen, Lea; Yrjönkoski, Markku (2022)
Salminen, Lea
Yrjönkoski, Markku
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022083119729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022083119729
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kartoittaa nepsy-nuorille soveltuvia palautteenantomenetelmiä, sekä kehittää teoreettista ymmärrystä palautteenkeräämisestä heiltä. Tavoitteena oli kerätä tietoa eri palautteenantomenetelmistä ja niiden soveltuvuudesta nepsy-nuorille. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin laadullisena katsauksena.
Neuropsykiatristen sairauksien osalta haku antoi 756 artikkelia, joista valittiin 16. Palautteen antomenetelmistä 779 artikkelia, joista valikoitui 6. Katsauksen aikana ei löytynyt yhtäkään artikkelia, joka olisi vastannut suoraan tutkimuskysymyksiin, näin ollen valittiin laadullinen lähestymistapa ja artikkeleista haettiin mahdolliset palautteen antamiseen vaikuttavat ongelmakohdat, joita vertailtiin hoito ja lääketieteen kirjallisuuteen.
Tutkimuskysymykset olivat: “Mitä pitää ottaa huomioon neuropsykiatrisia häiriöitä sairastavan nuoren kohdalla, kun halutaan palautetta?” ja “Mitkä pedagogiset palautteenanto menetelmät soveltuvat parhaiten nepsy-nuorille?”. Aineiston analysoinnissa valittiin neljä pääluokkaa: neuropsykiatriset häiriöt (ADHD, Autismi ja Tourette) ja palautemenetelmät. Häiriöiden osalta tarkasteltiin palautteenantoa vaikeuttavia oireita. Palautemenetelmät jaettiin alaluokkiin: suullinen, kirjallinen, sähköinen ja toiminnallinen ja näiden kautta vertailtiin palautteenantoa vaikeuttavia oireita eri häiriöiden osalta.
Tulosten mukaan Nepsy-nuorten sairaudet ovat moninaisia ja oireisto vaihteleva yksilöiden välillä. ADHD ilmenee keskittymisen vaikeutena, autismia sairastavan on vaikea yksilöidä henkilöitä ja Tourette aiheuttaa kirjoitusvirheitä ja kielellisen ymmärtämisen vaikeutta. Vertailun pohjalta sopiviksi palautteenantomenetelmiksi valittiin sähköinen palaute ja vastausmuodoiksi: plus&miinus, arviointijana ja liikennevalo, toisena vaihtoehtona sanattoman palautteen keruu toiminnan aikana. Kysymysten tulee olla lyhyitä, helposti ymmärrettäviä, yksiselitteisiä ja lukumäärältään niitä tulisi olla mahdollisimman vähän.
Jatkokehittämistyössä sairauksien monimuotoisuuden vuoksi suositeltuja palautteenantomenetelmät tulee testata käytännössä ja aiheesta tuottaa tutkimusta nepsy-nuorilla. The purpose of this literature review was to map feedback methods suitable for nepsy-youth, and to develop a theoretical understanding of collecting feedback from them. The goal was to gather information about different feedback methods and their suitability for nepsy-youth. The literature review was carried out as a qualitative review.
The literary search yielded 756 articles for the chosen neuropsychiatric diseases, 16 of which were selected. For feedback methods, 779 articles were found, of which 6 were selected. During the review, not a single article was found that answered the research questions directly, thus a qualitative approach was chosen. The articles were scoured for possible problem areas that could have an affect on the ability of giving feedback. The results were compared to nursing and medical literature.
Research questions were: "What should be considered when getting feedback form youth with neuropsychiatric disorders?" and "Which pedagogical feedback methods are best suited for nepsy-youth?". In the analysis four main categories were selected: neuropsychiatric disorders (ADHD, Autism and Tourette's) and feedback methods. For the disorders, symptoms that make it difficult to provide feedback were examined. The feedback methods were further divided into subcategories: oral, written, electronic and functional. The difficulties that rouse from the symptoms were compared to the different feedback methods and their functionality assessed.
According of the research, diseases of Nepsy youth are diverse and the symptoms vary greatly between individuals. ADHD manifests as difficulty in concentration, people with autism have trouble identifying people, and Tourette's causes spelling mistakes and problemsin understanding language. Based on the assessment, the preferred feedback method is electronic feedback in the following forms: pluses & minuses, an evaluation line and a traffic light, as an alternative option collection of non-verbal feedback during the activity itself can be used. The questions should be short, easy to understand, unambiguous and their number should be kept as low as possible.
In further development, due to the diversity of the diseases, chosen feedback methods must be tested in practice and practical research should be conducted on the subject with nepsy-youth.
Neuropsykiatristen sairauksien osalta haku antoi 756 artikkelia, joista valittiin 16. Palautteen antomenetelmistä 779 artikkelia, joista valikoitui 6. Katsauksen aikana ei löytynyt yhtäkään artikkelia, joka olisi vastannut suoraan tutkimuskysymyksiin, näin ollen valittiin laadullinen lähestymistapa ja artikkeleista haettiin mahdolliset palautteen antamiseen vaikuttavat ongelmakohdat, joita vertailtiin hoito ja lääketieteen kirjallisuuteen.
Tutkimuskysymykset olivat: “Mitä pitää ottaa huomioon neuropsykiatrisia häiriöitä sairastavan nuoren kohdalla, kun halutaan palautetta?” ja “Mitkä pedagogiset palautteenanto menetelmät soveltuvat parhaiten nepsy-nuorille?”. Aineiston analysoinnissa valittiin neljä pääluokkaa: neuropsykiatriset häiriöt (ADHD, Autismi ja Tourette) ja palautemenetelmät. Häiriöiden osalta tarkasteltiin palautteenantoa vaikeuttavia oireita. Palautemenetelmät jaettiin alaluokkiin: suullinen, kirjallinen, sähköinen ja toiminnallinen ja näiden kautta vertailtiin palautteenantoa vaikeuttavia oireita eri häiriöiden osalta.
Tulosten mukaan Nepsy-nuorten sairaudet ovat moninaisia ja oireisto vaihteleva yksilöiden välillä. ADHD ilmenee keskittymisen vaikeutena, autismia sairastavan on vaikea yksilöidä henkilöitä ja Tourette aiheuttaa kirjoitusvirheitä ja kielellisen ymmärtämisen vaikeutta. Vertailun pohjalta sopiviksi palautteenantomenetelmiksi valittiin sähköinen palaute ja vastausmuodoiksi: plus&miinus, arviointijana ja liikennevalo, toisena vaihtoehtona sanattoman palautteen keruu toiminnan aikana. Kysymysten tulee olla lyhyitä, helposti ymmärrettäviä, yksiselitteisiä ja lukumäärältään niitä tulisi olla mahdollisimman vähän.
Jatkokehittämistyössä sairauksien monimuotoisuuden vuoksi suositeltuja palautteenantomenetelmät tulee testata käytännössä ja aiheesta tuottaa tutkimusta nepsy-nuorilla.
The literary search yielded 756 articles for the chosen neuropsychiatric diseases, 16 of which were selected. For feedback methods, 779 articles were found, of which 6 were selected. During the review, not a single article was found that answered the research questions directly, thus a qualitative approach was chosen. The articles were scoured for possible problem areas that could have an affect on the ability of giving feedback. The results were compared to nursing and medical literature.
Research questions were: "What should be considered when getting feedback form youth with neuropsychiatric disorders?" and "Which pedagogical feedback methods are best suited for nepsy-youth?". In the analysis four main categories were selected: neuropsychiatric disorders (ADHD, Autism and Tourette's) and feedback methods. For the disorders, symptoms that make it difficult to provide feedback were examined. The feedback methods were further divided into subcategories: oral, written, electronic and functional. The difficulties that rouse from the symptoms were compared to the different feedback methods and their functionality assessed.
According of the research, diseases of Nepsy youth are diverse and the symptoms vary greatly between individuals. ADHD manifests as difficulty in concentration, people with autism have trouble identifying people, and Tourette's causes spelling mistakes and problemsin understanding language. Based on the assessment, the preferred feedback method is electronic feedback in the following forms: pluses & minuses, an evaluation line and a traffic light, as an alternative option collection of non-verbal feedback during the activity itself can be used. The questions should be short, easy to understand, unambiguous and their number should be kept as low as possible.
In further development, due to the diversity of the diseases, chosen feedback methods must be tested in practice and practical research should be conducted on the subject with nepsy-youth.