Jätevesilietteiden ravinnetarkastelu: case: HS-Vesi, Paroisten puhdistamo ja Riihimäen Vesi, Riihimäen puhdistamo
Järvi, Saara (2022)
Järvi, Saara
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082319590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082319590
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana Jätevesilietteiden ravinteet keskittäen kiertoon (Järkki) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on määrittää sellainen jätevesilietteiden käsittelylaitoskokonaisuus ja toimintamalli, jossa lietteiden ravinteet saadaan kestävästi ja energiatehokkaasti hyödynnettyä. Haketta koordinoi Gasum Oy, ja HAMKista mukana ovat HAMK Bio ja HAMK Smart tutkimusyksiköt. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin jätevesistä puhdistamolietteisiin päätyvien pääravinteiden (typpi ja fosfori) käyttäytymistä lietteenkäsittelyssä kahdella jätevedenpuhdistamolla. Tarkastelun kohteena oli hankkeen yhteistyökumppanien puhdistamot: HS-Vesi Paroisten puhdistamo ja Riihimäen Veden puhdistamo.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi jätevesilietteen synty puhdistusprosessissa ja jätevesilietteiden käsittelymenetelmiä. Kokeellisessa osuudessa analysoitiin jätevesilietejakeiden kuiva-aine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Lisäksi analysoitiin liukoista typpeä, ammonium- ja nitraattityppenä. Tutkittavia jakeita olivat laskeutettu liete ja mädäte sekä mekaanisessa kuivauksessa (linko- ja ruuvikuivaus) syntyneet kuiva- ja nestejakeet. Tulosten perusteella tehtiin laitoskohtaiset lietteenkäsittelyn tasetarkastelut.
Tulokset osoittivat, että jätevesilietteen fosfori päätyi pääosin kuivattuun lietteeseen. Lietteen typen jakautuminen mekaanisessa kuivauksessa kuivajakeeseen ja rejektiveteen vaihteli, riippuen oliko typpi liukoisessa vai kiintomuodossa. Mädätys liukoisti typpeä merkittävästi, ja lisäsi täten jäteveden puhdistusprosessiin palautuvan typen määrää. Näin ollen, ravinteiden talteenottamiseksi on perusteltua kuljettaa mekaanisesti kuivattu raakaliete keskitettyyn isomman kokoluokan biokaasulaitokseen ennemmin kuin käsitellä lietettä puhdistamokohtaisella mädättämöllä, jossa etenkin rejektivedessä olevan typen talteenotto on taloudellisesti haastavaa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi jätevesilietteen synty puhdistusprosessissa ja jätevesilietteiden käsittelymenetelmiä. Kokeellisessa osuudessa analysoitiin jätevesilietejakeiden kuiva-aine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Lisäksi analysoitiin liukoista typpeä, ammonium- ja nitraattityppenä. Tutkittavia jakeita olivat laskeutettu liete ja mädäte sekä mekaanisessa kuivauksessa (linko- ja ruuvikuivaus) syntyneet kuiva- ja nestejakeet. Tulosten perusteella tehtiin laitoskohtaiset lietteenkäsittelyn tasetarkastelut.
Tulokset osoittivat, että jätevesilietteen fosfori päätyi pääosin kuivattuun lietteeseen. Lietteen typen jakautuminen mekaanisessa kuivauksessa kuivajakeeseen ja rejektiveteen vaihteli, riippuen oliko typpi liukoisessa vai kiintomuodossa. Mädätys liukoisti typpeä merkittävästi, ja lisäsi täten jäteveden puhdistusprosessiin palautuvan typen määrää. Näin ollen, ravinteiden talteenottamiseksi on perusteltua kuljettaa mekaanisesti kuivattu raakaliete keskitettyyn isomman kokoluokan biokaasulaitokseen ennemmin kuin käsitellä lietettä puhdistamokohtaisella mädättämöllä, jossa etenkin rejektivedessä olevan typen talteenotto on taloudellisesti haastavaa.