Työhyvinvoinnin mittareiden kehittäminen kolmelle Tornionjokilaakson kunnalle
Kolehmainen, Johanna (2022)
Kolehmainen, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082119549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082119549
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kolmen lappilaisen kunnan Pellon, Ylitornion ja Kolarin kuntien nykyiset työhyvinvoinnin mittarit ja kehittää kyseisille kunnille työhyvinvoinnin mittareita koskevat suunnitelmat, joita kunnat voivat jatkossa hyödyntää toiminnassaan. Kehittämistyö on tehty yhteistyössä Tuottavuutta ja Hyvinvointia Jokivarteen-hankkeen ja kohde kuntien kanssa. Kohde kunnat ovat yhteisesti todenneet, että heillä on yhteisiä haasteita ja kehittämistarpeita työhyvinvoinnin ja tuottavuuden osalta. Tuottavuuden on puolestaan tunnistettu olevan kytköksissä työhyvinvointiin.
Opinnäytetyössä on tarkasteltu työhyvinvoinnin kokonaisuutta, sen kehittämistä ja mittaamista teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustiedon kautta. Kokonaisuutena työhyvinvointi on hyvin laaja-alainen käsite, johon vaikuttavat muun muassa yksilölliset tekijät, työyhteisön käytännöt ja hyvä johtaminen. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi organisaatiot tarvitsevat toimivat työhyvinvoinnin mittarit, joiden avulla työhyvinvointia voidaan mitata ja niistä saatuja tuloksia analysoida. Analysoinnin pohjalta organisaatiot voivat määrittää tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämiselle sekä seurata työhyvinvointia.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kunnille kirjallinen kooste heidän nykyisistä työhyvinvoinnin mittareista ja erillinen suunnitelma koskien työhyvinvoinnin mittareita. Kehittämistyön aineistona on ollut kuntien asiakirjat, kuntien kehittäjätyöryhmälle pidetyn työpajan tulokset sekä teoria- ja tutkimustieto. Aineistot analysoitiin sisällön- ja tarveanalyysillä. Kehittämistyön tuloksena kunnat saivat työ-hyvinvoinvoinnin mittaamista koskevat suunnitelmat, jotka voidaan toteuttaa vuoden aikana.
Opinnäytetyössä on tarkasteltu työhyvinvoinnin kokonaisuutta, sen kehittämistä ja mittaamista teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustiedon kautta. Kokonaisuutena työhyvinvointi on hyvin laaja-alainen käsite, johon vaikuttavat muun muassa yksilölliset tekijät, työyhteisön käytännöt ja hyvä johtaminen. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi organisaatiot tarvitsevat toimivat työhyvinvoinnin mittarit, joiden avulla työhyvinvointia voidaan mitata ja niistä saatuja tuloksia analysoida. Analysoinnin pohjalta organisaatiot voivat määrittää tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämiselle sekä seurata työhyvinvointia.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kunnille kirjallinen kooste heidän nykyisistä työhyvinvoinnin mittareista ja erillinen suunnitelma koskien työhyvinvoinnin mittareita. Kehittämistyön aineistona on ollut kuntien asiakirjat, kuntien kehittäjätyöryhmälle pidetyn työpajan tulokset sekä teoria- ja tutkimustieto. Aineistot analysoitiin sisällön- ja tarveanalyysillä. Kehittämistyön tuloksena kunnat saivat työ-hyvinvoinvoinnin mittaamista koskevat suunnitelmat, jotka voidaan toteuttaa vuoden aikana.