Päijäthämäläinen biokiertotalous: Esimerkkejä 2020-luvulta
Editoija
Sarvaala, Mari
LAB-ammattikorkeakoulu
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-415-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-415-8
Tiivistelmä
Boomerit sekä X- ja Y-sukupolvet muistavat vielä ajan, jolloin kaatopaikalle dumpattiin kaikki jäte sekaisin ajattelematta sen vaikutusta ympäristöön. 1990-luvulla suomalaista kiertotaloutta ruvettiin onneksi kehittämään voimakkaasti jätteiden käsittelystä alkaen: kunnallisia jätelaitoksia perustettiin, kierrätyksestä ruvettiin puhumaan ja lainsäädäntöä uusittiin.
Samaan aikaan Päijät-Hämeessä ryhdyttiin aktiivisesti edistämään kiertotaloutta ja cleantech-toimintaa, alue profiloitui ympäristöteknologian edelläkävijäksi. Parikymmentä vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen alueellinen kiertotalouden tiekartta julkaistiin Päijät-Hämeessä vuonna 2017 ja se päivitettiin 2021.
Kiertotaloudessa pyritään materiaalien ja tuotteiden käyttöön niin, että ne hyödynnetään, korjataan ja käytetään uudelleen mahdollisimman pitkään. Näin jätteitä syntyy vähemmän ja toisaalta neitseellisiä raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Biotalous puolestaan on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, kuten peltojen, metsien ja vesistöjen raaka-aineiden tuotantoa ja jalostamista.
Kun biotalous ja kiertotalous yhdistetään toimintatapana, saadaan biokiertotalous, jossa eloperäistä materiaalia käytetään ja kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi ja tuotteiksi kestävällä tavalla.
Päijät-Hämeessä kiertotalous merkitsee materiaali- ja energiatehokkuutta sekä
uusia biotalouden ratkaisuja. Kiertotalouden kautta syntyy uusia kaupallisia mahdollisuuksia,
uudenlaisia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja seudun yrityksille ja asukkaille. Hyviä esimerkkejä ovat Kujalan alueen teolliset symbioosit, jotka ovat syntyneet Salpakierron jätehuollon ympärille ja Viljaklusterin toiminta juoma- ja elintarvikeyritysten ympärillä.
Samaan aikaan Päijät-Hämeessä ryhdyttiin aktiivisesti edistämään kiertotaloutta ja cleantech-toimintaa, alue profiloitui ympäristöteknologian edelläkävijäksi. Parikymmentä vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen alueellinen kiertotalouden tiekartta julkaistiin Päijät-Hämeessä vuonna 2017 ja se päivitettiin 2021.
Kiertotaloudessa pyritään materiaalien ja tuotteiden käyttöön niin, että ne hyödynnetään, korjataan ja käytetään uudelleen mahdollisimman pitkään. Näin jätteitä syntyy vähemmän ja toisaalta neitseellisiä raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Biotalous puolestaan on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, kuten peltojen, metsien ja vesistöjen raaka-aineiden tuotantoa ja jalostamista.
Kun biotalous ja kiertotalous yhdistetään toimintatapana, saadaan biokiertotalous, jossa eloperäistä materiaalia käytetään ja kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi ja tuotteiksi kestävällä tavalla.
Päijät-Hämeessä kiertotalous merkitsee materiaali- ja energiatehokkuutta sekä
uusia biotalouden ratkaisuja. Kiertotalouden kautta syntyy uusia kaupallisia mahdollisuuksia,
uudenlaisia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja seudun yrityksille ja asukkaille. Hyviä esimerkkejä ovat Kujalan alueen teolliset symbioosit, jotka ovat syntyneet Salpakierron jätehuollon ympärille ja Viljaklusterin toiminta juoma- ja elintarvikeyritysten ympärillä.