Kotihoidossa työskentelevien hoitajien kokemuksia psyykkisen turvallisuuden toteutumisesta asiakaskäynneillä
Suonsyrjä, Heidi; Lindqvist, Nea (2022)
Suonsyrjä, Heidi
Lindqvist, Nea
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317783
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kotihoidon yksikössä työskentelevien lähi- ja sairaanhoitajien kokemuksia psyykkisen turvallisuuden toteutumisesta asiakaskäynneillä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota kotihoidon yksikkö voisi tarvittaessa hyödyntää mietittäessä keinoja parantaa hoitajien kokemuksia psyykkisen turvallisuuden kannalta, sekä kehittää kotihoidon hoitajien työtä turvallisemmaksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, hyödyntäen kvantitatiivista aineiston keruuta. Aineiston keruu toteutettiin sähköisesti Webropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi avoimia sekä strukturoituja kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laadulliselle tutkimukselle ominaisella induktiivisella sisällönanalyysillä ja tilastolliselle tutkimukselle ominaisella tilastollisella analyysillä.
Vastauksia kyselyyn saimme 21. Opinnäytetyön tulosten mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista hoitajista on kokenut psyykkistä turvattomuuden tunnetta asiakkaan kotikäynneillä. Turvattomuuden tunnetta ovat aiheuttaneet esimerkiksi tilanteet, joissa asiakas on käyttäytynyt verbaalisesti uhkaavalla tavalla hoitajaa kohtaan huutamalla tai nimittelemällä. Asiakkaan omaisen toimesta psyykkistä turvattomuuden tunnetta hoitajat olivat kokeneet vähemmän. Tällaisia tilanteita olivat aiheuttaneet tyytymättömyys asiakkaan hoitoon. Kysyimme hoitajien mielipiteitä ja keinoja, jotta psyykkiseen turvallisuuteen voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Tuloksissa nousi esille parityöskentelyn mahdollistaminen uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden kohdalla, sekä asiallisen jälkipuinnin mahdollisuus ja mahdollisen hälytyslaitteen hankinta nopean avun saamiseksi. Tulosten perusteella psyykkiseen turvallisuuden tunteeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota ja asiasta tulisi keskustella useammin ja avoimesti.
Jatkotutkimusehdotukseksi nostimme esille esimerkiksi uuden kyselyn laatimisen muutaman vuoden kuluttua sekä koulutusten järjestäminen työyksikössä, jotta vastaavilta tilanteilta voitaisiin välttyä. Koulutuksen sisältöä suunniteltaessa voitaisiin hyödyntää opinnäytetyömme tuloksia.
Vastauksia kyselyyn saimme 21. Opinnäytetyön tulosten mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista hoitajista on kokenut psyykkistä turvattomuuden tunnetta asiakkaan kotikäynneillä. Turvattomuuden tunnetta ovat aiheuttaneet esimerkiksi tilanteet, joissa asiakas on käyttäytynyt verbaalisesti uhkaavalla tavalla hoitajaa kohtaan huutamalla tai nimittelemällä. Asiakkaan omaisen toimesta psyykkistä turvattomuuden tunnetta hoitajat olivat kokeneet vähemmän. Tällaisia tilanteita olivat aiheuttaneet tyytymättömyys asiakkaan hoitoon. Kysyimme hoitajien mielipiteitä ja keinoja, jotta psyykkiseen turvallisuuteen voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Tuloksissa nousi esille parityöskentelyn mahdollistaminen uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden kohdalla, sekä asiallisen jälkipuinnin mahdollisuus ja mahdollisen hälytyslaitteen hankinta nopean avun saamiseksi. Tulosten perusteella psyykkiseen turvallisuuden tunteeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota ja asiasta tulisi keskustella useammin ja avoimesti.
Jatkotutkimusehdotukseksi nostimme esille esimerkiksi uuden kyselyn laatimisen muutaman vuoden kuluttua sekä koulutusten järjestäminen työyksikössä, jotta vastaavilta tilanteilta voitaisiin välttyä. Koulutuksen sisältöä suunniteltaessa voitaisiin hyödyntää opinnäytetyömme tuloksia.