Vuoden 2017 Suomen työeläkejärjestelmän eläkeuudistus ja sen keskeisten muutostavoitteiden toteutuminen yhteiskunnan näkökulmasta
Alastalo, Suvi (2022)
Alastalo, Suvi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017448
Tiivistelmä
Suomen eläkejärjestelmästä ja sen kestävyydestä on uutisoitu eri medioissa paljon ja eläkeasiantuntijoiden mielipiteet eläkejärjestelmän tilasta ovat päässeet otsikoihin. Suomalaisen eläketurvan on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen suuri väestökattavuudeltaan ja läpinäkyvyydeltään, ja siksi tieto järjestelmän haasteista on julkisesti kaikkien saatavilla.
Eläkejärjestelmää täytyy uudistaa sen kestävyyden kannalta aika ajoin tässä muuttuvassa maailmassa. Viimeisin suuri eläkeuudistus jalkautui käytäntöön vuonna 2017, muuttaen muun muassa eläkeikiä, eläkkeen karttumista ja tuoden mukanaan myös uusia eläkelajeja.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutustua vuoden 2017 eläkeuudistukseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin ja muutoksille asetettuihin muutostavoitteisiin työeläkejärjestelmässä. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan yhteiskunnan näkökulmasta, kolmella eri tarkastelunäkökulmalla.
Tutkimus jakaantui kahteen pääosaan, joista ensimmäinen on tutkimuksen tietoperusta. Ensimmäinen osa käsittelee Suomen eläkejärjestelmän pääpiirteitä, rakennetta, eläkkeen määrän määräytymistä ja syventyy tarkastelemaan vuoden 2017 eläkeuudistusta ja sen aiheuttamia muutoksia eläkejärjestelmään.
Toinen pääluku eli tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin teoreettisena tutkimuksena. Tutkimusta varten hyödynnettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä, sekä koottiin mittaustuloksia, numeerista aineistoa ja julkaisuja muun muassa Eläketurvakeskukselta, Kansaneläkelaitokselta ja Tilastokeskukselta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vuoden 2017 eläkeuudistusta ja sen toteutumiselle asetettuja muutostavoitteita tähän päivään, joiden perimmäinen tarkoitus on parantaa työeläkejärjestelmän kestävyyttä taloudellisen huoltosuhteen parantuessa. Syvempi tarkastelu havainnoi muutostavoitteiden onnistumista kolmesta näkökulmasta; eläkkeelle jäännin lykkäämisellä, eläkeaikaisen työnteon kannustamisella ja huoltosuhteen parantamisella.
Opinnäyteyön tutkimustuloksena havaittiin muutostavoitteiden vuoden 2017 eläkeuudistuksessa olleen suhteellisen realistisia tulevaisuudelle. Työeläkejärjestelmää uudistettaessa täytyy toteutetut muutokset olla hyvin perusteltuja ja mahdollisimman yhdenvertaisia niin jo eläkkeellä olioita kuin eläkettään kerryttäviä kohtaan. Muutostavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin uudistuksessa 2017 eläkelakimuutoksia ja säädettiin yksilön oman valinnan alaisia kannustimia.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kevätlukukaudella 2022 ja tähän mennessä tutkimustuloksena voidaan todeta 2017 eläkeuudistuksen muutoksien suunnan onnistuneeksi ja ottaneen näin viiden vuoden tarkastelujaksolla askeleen parempaan suuntaan eläkejärjestelmän tulevaisuuden kestävyyden kannalta.
Eläkejärjestelmää täytyy uudistaa sen kestävyyden kannalta aika ajoin tässä muuttuvassa maailmassa. Viimeisin suuri eläkeuudistus jalkautui käytäntöön vuonna 2017, muuttaen muun muassa eläkeikiä, eläkkeen karttumista ja tuoden mukanaan myös uusia eläkelajeja.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutustua vuoden 2017 eläkeuudistukseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin ja muutoksille asetettuihin muutostavoitteisiin työeläkejärjestelmässä. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan yhteiskunnan näkökulmasta, kolmella eri tarkastelunäkökulmalla.
Tutkimus jakaantui kahteen pääosaan, joista ensimmäinen on tutkimuksen tietoperusta. Ensimmäinen osa käsittelee Suomen eläkejärjestelmän pääpiirteitä, rakennetta, eläkkeen määrän määräytymistä ja syventyy tarkastelemaan vuoden 2017 eläkeuudistusta ja sen aiheuttamia muutoksia eläkejärjestelmään.
Toinen pääluku eli tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin teoreettisena tutkimuksena. Tutkimusta varten hyödynnettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä, sekä koottiin mittaustuloksia, numeerista aineistoa ja julkaisuja muun muassa Eläketurvakeskukselta, Kansaneläkelaitokselta ja Tilastokeskukselta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vuoden 2017 eläkeuudistusta ja sen toteutumiselle asetettuja muutostavoitteita tähän päivään, joiden perimmäinen tarkoitus on parantaa työeläkejärjestelmän kestävyyttä taloudellisen huoltosuhteen parantuessa. Syvempi tarkastelu havainnoi muutostavoitteiden onnistumista kolmesta näkökulmasta; eläkkeelle jäännin lykkäämisellä, eläkeaikaisen työnteon kannustamisella ja huoltosuhteen parantamisella.
Opinnäyteyön tutkimustuloksena havaittiin muutostavoitteiden vuoden 2017 eläkeuudistuksessa olleen suhteellisen realistisia tulevaisuudelle. Työeläkejärjestelmää uudistettaessa täytyy toteutetut muutokset olla hyvin perusteltuja ja mahdollisimman yhdenvertaisia niin jo eläkkeellä olioita kuin eläkettään kerryttäviä kohtaan. Muutostavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin uudistuksessa 2017 eläkelakimuutoksia ja säädettiin yksilön oman valinnan alaisia kannustimia.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kevätlukukaudella 2022 ja tähän mennessä tutkimustuloksena voidaan todeta 2017 eläkeuudistuksen muutoksien suunnan onnistuneeksi ja ottaneen näin viiden vuoden tarkastelujaksolla askeleen parempaan suuntaan eläkejärjestelmän tulevaisuuden kestävyyden kannalta.