Työyhteisöviestinnän keinot keskijohdon työhyvinvoinnin tukena ravintola-alalla
Mielikäinen, Teija (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917048
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnista keskustellaan näkyvästi niin mediassa kuin suomalaisessa ja kansainvälisessä tutkimuskentässä. Myös palvelualojen työhyvinvoinnista ja kriisiä lähentelevästä työvoimapulasta on uutisoitu, etenkin vuonna 2020 alkaneen COVID-19-pandemian rajoittaessa palvelualan yritysten toimintaa. Ravintola-ala on joutunut sopeutumaan vaihteleviin määräyksiin ja aukiolomuutoksiin, mikä on aiheuttanut toiminnan supistamisia sekä henkilöstöjärjestelyjä, kuten lomautuksia, toimipaikkamuutoksia tai irtisanomisia.
Ravintola-alan keskijohto työskentelee päivittäin työyhteisöviestinnän parissa, sekä pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan työyhteisön hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin keinoja, joilla ravintola-alan keskijohdon työhyvinvointia pystytään tukemaan työyhteisöviestinnän keinoin. Laadullisin menetelmin toteutettuun tutkimukseen haastateltiin eri puolelta Suomea ravintola-alan keskijohdon työtehtävissä työskenteleviä henkilöitä.
Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmillä ja tulokset osoittivat vuorovaikutuksen liittyvän olennaisesti työhyvinvoinnin kokemukseen ravintola-alalla. Tutkimuksen lopputulemana koostettiin tiivistelmä keinoista, joilla keskijohdon työhyvinvointia voidaan tukea. Keinot liittyvät mm. vuorovaikutuksen lisäämiseen läpi työyhteisön, työvuorosuunnittelun yksilöintiin työyhteisön tarpeiden mukaan ja keskijohdon vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen koskien työyhteisöä ja omaa työnkuvaa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä pystyttiin toteamaan ravintola-alan keskijohdon toivovan enemmän vaikuttamismahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten suhteen. Ravintola-alan työyhteisöissä toivotaan enemmän vuorovaikutteista viestintää etenkin ylemmän johtoportaan kanssa, jonka viestiminen yleensä koetaan yksipuolisena tiedottamisena. Tutkimuksen yhteen vetävänä johtopäätöksenä todettiin työhyvinvoinnin tukitoimien olevan riippuvaisia yrityskulttuurista ja sen yksilöllisestä toteutusta-vasta työyhteisön mukaan. Yrityskulttuurin perusteella määräytyy esimerkiksi suhtautuminen työhyvinvoinnin edistämiseen, työvuorosuunnittelun järjestämiseen, työyhteisön kuunteluun sekä palkkatasoon. Nämä vaikuttavat taas olennaisesti esimerkiksi työsuhteiden pituuteen sekä rekrytoinnin mahdollisuuksiin.
Ravintola-alan keskijohto työskentelee päivittäin työyhteisöviestinnän parissa, sekä pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan työyhteisön hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin keinoja, joilla ravintola-alan keskijohdon työhyvinvointia pystytään tukemaan työyhteisöviestinnän keinoin. Laadullisin menetelmin toteutettuun tutkimukseen haastateltiin eri puolelta Suomea ravintola-alan keskijohdon työtehtävissä työskenteleviä henkilöitä.
Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmillä ja tulokset osoittivat vuorovaikutuksen liittyvän olennaisesti työhyvinvoinnin kokemukseen ravintola-alalla. Tutkimuksen lopputulemana koostettiin tiivistelmä keinoista, joilla keskijohdon työhyvinvointia voidaan tukea. Keinot liittyvät mm. vuorovaikutuksen lisäämiseen läpi työyhteisön, työvuorosuunnittelun yksilöintiin työyhteisön tarpeiden mukaan ja keskijohdon vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen koskien työyhteisöä ja omaa työnkuvaa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä pystyttiin toteamaan ravintola-alan keskijohdon toivovan enemmän vaikuttamismahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten suhteen. Ravintola-alan työyhteisöissä toivotaan enemmän vuorovaikutteista viestintää etenkin ylemmän johtoportaan kanssa, jonka viestiminen yleensä koetaan yksipuolisena tiedottamisena. Tutkimuksen yhteen vetävänä johtopäätöksenä todettiin työhyvinvoinnin tukitoimien olevan riippuvaisia yrityskulttuurista ja sen yksilöllisestä toteutusta-vasta työyhteisön mukaan. Yrityskulttuurin perusteella määräytyy esimerkiksi suhtautuminen työhyvinvoinnin edistämiseen, työvuorosuunnittelun järjestämiseen, työyhteisön kuunteluun sekä palkkatasoon. Nämä vaikuttavat taas olennaisesti esimerkiksi työsuhteiden pituuteen sekä rekrytoinnin mahdollisuuksiin.