Maatalousyrityksen kehittäminen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Case: Järvi-Suomen kotieläinyrittäjät
Hämäläinen, Sanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917018
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutkii Järvi-Suomen kotieläinyrittäjien työhyvinvointia sekä yritysten kehittämisen esteitä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, millaista apua yrittäjät tarvitsevat ja ovat saaneet työhyvinvointinsa parantamiseksi Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi MTK-Etelä-Savo. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka avun tarvitsija ja avunantaja saadaan kohtaamaan sekä kehittää materiaalia yrittäjien työhyvinvoinnin tarkasteluun.
Opinnäytetyön tietoperustassa selvitettiin Järvi-Suomen erityispiirteitä, yrittäjän työhyvinvointiin liittyviä osa-alueita ja yrittäjän työhyvinvointia tukevia palveluja ja hankkeita. Tietoperustassa lähteenä käytettiin alan kirjallisuutta ja artikkeleita.
Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa niin, että eri vaiheet toteutettiin osittain samanaikaisesti. Yrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen tarkastelun avuksi kehitettiin työkalu. Sen avulla yrittäjä voi tarkastella omaan hyvinvointiin liittyviä asioita yksin tai yhdessä yrittäjän sidosryhmän edustajan kanssa. Työkalun kehittämisen lisäksi toteutettiin kaksivaiheinen tutkimus Järvi-Suomen kotieläinyrittäjille. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin määrällinen kyselytutkimus kohdealueen yrittäjille ja toisessa vaiheessa laadullinen haastattelututkimus viidelle yrittäjälle.
Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, miten kotieläinyrittäjien kokema henkinen kuormitus vaikuttaa heidän työhyvinvointiinsa ja tilan kehittämiseen. Haastattelututkimuksesta saatiin tietoa, mistä yrittäjät olivat saaneet apua työhyvinvointinsa parantamiseksi ja miten he kokivat avun riittävyyden.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että henkistä kuormitusta kokevien viljelijöiden määrä on huolestuttavan suuri ja yrityksen heikko kannattavuus heikentää merkittävästi yrittäjien työhyvinvointia. Yrittäjille suunnattuja tukipalveluita on kehitettävä ja niitä on otettava myös osaksi Neuvo 2020 -tukea. Näin palveluiden saatavuus paranee ja taloudellinen kynnys tukipalveluiden käyttämiseen madaltuu. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään myös, että Välitä viljelijästä -projektin jatkosta on päätettävä mahdollisimman pian, ja että palvelu on saatava pysyväksi osaksi yrittäjien tukipalveluja. The purpose of the thesis was to identify factors related to the well-being of agricultural entrepreneurs at work and obstacles to the development of agricultural enterprises in Finnish Lakeland. In addition, the work examined the main development targets of the company and entrepreneurs and what kind of help entrepreneurs need and received to improve their well-being at work. The main research question was how to connect the person who need help and the person who give the help.
The literature review examined the special features of Finnish Lakeland and the areas which are related to the well-being of the entrepreneur at work and service. In addition, it was found out what services and projects can be found to support the entrepreneur’s well-being at work.
The research of the thesis was done in three stages. The different phases of the study were con-ducted in part simultaneously. In the first part of the study, a tool was created to examine the well-being of agricultural entrepreneurs. The tool was named the diamond for the welfare of the entrepreneur. In the second phase, a quantitative survey was collected and sent to livestock farmers in Finnish Lakeland. The third part was carried out as a qualitive interview survey for the livestock farmers who had already received help to improve their well-being at work.
The result of the survey provided information on the mental strain experienced by farmers and its effect on well-being at work. In addition, information was obtained on how mental strain affects the development of the farm.
The interview survey provided information on where the farmers had received help to improve their well-being at work and how they perceived the adequacy of the help.
The study concludes that there is a need to communicate more about welfare services for farm-ers. It is also concluded that a decision must be taken shortly on the continuation of Support the Farmer -project and that the service must be made permanent.
Opinnäytetyön tietoperustassa selvitettiin Järvi-Suomen erityispiirteitä, yrittäjän työhyvinvointiin liittyviä osa-alueita ja yrittäjän työhyvinvointia tukevia palveluja ja hankkeita. Tietoperustassa lähteenä käytettiin alan kirjallisuutta ja artikkeleita.
Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa niin, että eri vaiheet toteutettiin osittain samanaikaisesti. Yrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen tarkastelun avuksi kehitettiin työkalu. Sen avulla yrittäjä voi tarkastella omaan hyvinvointiin liittyviä asioita yksin tai yhdessä yrittäjän sidosryhmän edustajan kanssa. Työkalun kehittämisen lisäksi toteutettiin kaksivaiheinen tutkimus Järvi-Suomen kotieläinyrittäjille. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin määrällinen kyselytutkimus kohdealueen yrittäjille ja toisessa vaiheessa laadullinen haastattelututkimus viidelle yrittäjälle.
Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, miten kotieläinyrittäjien kokema henkinen kuormitus vaikuttaa heidän työhyvinvointiinsa ja tilan kehittämiseen. Haastattelututkimuksesta saatiin tietoa, mistä yrittäjät olivat saaneet apua työhyvinvointinsa parantamiseksi ja miten he kokivat avun riittävyyden.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että henkistä kuormitusta kokevien viljelijöiden määrä on huolestuttavan suuri ja yrityksen heikko kannattavuus heikentää merkittävästi yrittäjien työhyvinvointia. Yrittäjille suunnattuja tukipalveluita on kehitettävä ja niitä on otettava myös osaksi Neuvo 2020 -tukea. Näin palveluiden saatavuus paranee ja taloudellinen kynnys tukipalveluiden käyttämiseen madaltuu. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään myös, että Välitä viljelijästä -projektin jatkosta on päätettävä mahdollisimman pian, ja että palvelu on saatava pysyväksi osaksi yrittäjien tukipalveluja.
The literature review examined the special features of Finnish Lakeland and the areas which are related to the well-being of the entrepreneur at work and service. In addition, it was found out what services and projects can be found to support the entrepreneur’s well-being at work.
The research of the thesis was done in three stages. The different phases of the study were con-ducted in part simultaneously. In the first part of the study, a tool was created to examine the well-being of agricultural entrepreneurs. The tool was named the diamond for the welfare of the entrepreneur. In the second phase, a quantitative survey was collected and sent to livestock farmers in Finnish Lakeland. The third part was carried out as a qualitive interview survey for the livestock farmers who had already received help to improve their well-being at work.
The result of the survey provided information on the mental strain experienced by farmers and its effect on well-being at work. In addition, information was obtained on how mental strain affects the development of the farm.
The interview survey provided information on where the farmers had received help to improve their well-being at work and how they perceived the adequacy of the help.
The study concludes that there is a need to communicate more about welfare services for farm-ers. It is also concluded that a decision must be taken shortly on the continuation of Support the Farmer -project and that the service must be made permanent.