Radiologin perehdytysprosessin kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kuvantamisen osastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin tutkia Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän radiologien perehdytyksen nykytilannetta ja tuottaa digitaalinen perehdytyskokonaisuus kuvantamisen toiminnanohjausjärjestelmästä uusien radiologien perehdytyksen tueksi. Työn tavoitteena on kehittää radiologien perehdyttämisprosessia tuottamalla perehdytyksen apuvälineeksi käyttäjälähtöinen ja informatiivinen perehdytysvideo, jonka käyttäminen ei ole sidottu aikaan tai paikkaan.

Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta ja se tehtiin lineaarisen mallin mukaan. Teoreettinen viitekehys rakennettiin pohjautuen työntekijän perehdytykseen sekä videoon oppimisen ja perehtymisen välineenä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselyä, jonka avulla kartoitettiin, mitä perehdytyksen osa-alueita kohderyhmän radiologit pitivät tärkeinä, millaiseksi he olivat kokeneet saadun perehdytyksen laadun ja millaisen perehdytyksen avulla he mieluiten perehtyisivät. Tutkimus tehtiin kokonaistutkimuksena (N=24). Aineisto kerättiin ja analysoitiin Webropol -kysely- ja raportointisovelluksella ja aineistoa kuvattiin tilastollisin perustunnusluvuin.

Tutkimuksen tulosten perusteella kohderyhmän radiologit pitivät tärkeimpinä perehdytyksen osa-alueina kuvantamisen toiminnanohjausjärjestelmää, kuvankatseluohjelmaa ja potilastietojärjestelmää. Vastaajat kokivat saaneensa laadukkaimman perehdytyksen tietojärjestelmiin. Vastaajista 88 % ilmoitti suosivansa henkilökohtaista perehdytystä. Noin puolet vastaajista halusi myös kirjallinen ohjeen tai videon perehdytyksen tueksi. Perehdytyksen laatu oli yleisesti kohtalaisen hyvää. Kyselyn perusteella saatiin myös perehdytyksen kehittämisen tueksi tietoa siitä, mitkä perehdytyksen osa-alueet vaativat lisähuomiota.

Tutkimus osoitti, että virtuaaliset perehdytysmenetelmät ja niiden luomat mahdollisuudet eivät korvaa henkilökohtaista perehdytystä ja aitoa vuorovaikutusta ihmisten välillä. Videoavusteista perehdytystä tulisi kohdeorganisaatiossa käyttää vain apuvälineenä muiden perehdytystoimintojen ohessa ja niiden lisänä. Kehittämistyönä tuotettua videota voidaan käyttää etäradiologien perehdytyksen apuvälineenä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää vain tutkimuksen kohderyhmän perehdytyksen kehittämiseksi, koska ne edustavat vain tämän kohderyhmän mielipiteitä.