Käyttäjäkokemussuunnittelijan työnkuva ja tulevaisuudenodotukset
Raveala, Ella (2022)
Raveala, Ella
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315177
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä käyttäjäkokemussuunnittelijan työnkuvaan kuuluu tänä päivänä, ja millaiset taidot ovat tärkeitä käyttäjäkokemussuunnittelijan ammatissa tänä päivänä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten käyttäjäkokemussuunnittelu muuttuu tulevan kymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuteen liittyen tutkittiin, onko käyttäjäkokemussuunnittelijoita kymmenen vuoden päästä ja millaiset taidot ovat tärkeitä käyttäjäkokemussuunnittelijan ammatissa kymmenen vuoden päästä. Lisäksi selvitettiin, miten teknologian kehitys vaikuttaa käyttäjäkokemussuunnitteluun seuraavan kymmenen vuoden aikana ja millaisia vaikutuksia väestön ikääntymisellä on.
Käyttäjäkokemussuunnittelun pohjaksi käytiin läpi teoreettisia viitekehyksiä ja suunnittelun lähestymistapoja, jotka ohjaavat käyttäjäkokemussuunnittelijoiden ajattelua ja toimintaa. Tällaisia ovat käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja tuplatimantti-prosessimalli, jotka ovat keskeisiä muotoiluajattelun työkaluja. Käyttäjäkokemussuunnittelun prosessi etenee usein projektin mukaan, mutta suunnittelun peruspilarit pysyvät yleensä samana.
Käyttäjäkokemussuunnittelun tulevaisuuteen vaikuttavista megatrendeistä nostettiin esille teknologian sulautuminen kaikkeen sekä väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen. Teknologian kehitys vaikuttaa yleisesti ammattien tehtäväsisältöihin siten, että osa tehtävistä katoaa ja uusia nousee tilalle. Nousevia, käyttäjäkokemussuunnittelun kannalta oleellisia teknologioita ovat muun muassa äänikäyttöliittymä, kosketusvapaa elepohjainen käyttöliittymä, tekoäly ja virtuaalitodellisuus.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, jotka nauhoitettiin. Nauhoitukset litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä. Koodauksen, pelkistämisen ja luokittelun myötä aineistosta nousi käsitteitä, joiden avulla koottiin tiivis kuvaus, jossa vastattiin tutkimuskysymyksiin.
Tuloksista selvisi, että käyttäjäkokemussuunnittelun työnkuva tänä päivänä oli samassa linjassa tietoperustan kanssa. Tärkeitä kovia taitoja tänä päivänä olivat etenkin prototypiointi, teknologiaymmärrys, kielitaidot ja teoriaosaaminen. Pehmeistä taidoista korostuivat empatiakyky, analyyttiset taidot sekä yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot. Kymmenen vuoden päästä teknologiaymmärryksen uskottiin korostuvan, mutta automaation ja tekoälyn myötä pehmeiden taitojen, ja etenkin empatian tärkeyden ennakoitiin kasvavan entisestään.
Tulevaisuudessa käyttäjäkokemussuunnittelijoiden kysyntä vaikuttaa kasvavan, mutta se, millaisten titteleiden alla työtä tehdään, mahdollisesti muuttuu ja spesifioituu. Suunnittelun taustalla olevat teoriat eivät näytä vanhenevan, mutta teknologia kehittyy ja päätelaitteet muuttuvat seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Käyttäjäkokemussuunnittelijan työ muuttuu todennäköisesti siten, että tekoäly auttaa manuaalisessa työssä ja toistettavissa olevat prosessit automatisoituvat. Lisäksi saavutettavuuden tärkeys korostuu erityisesti väestön ikääntymisen myötä. Tietoturva-asiat, teknologian haavoittuvuus ja eettiset kysymykset ovat puolestaan nousevia tulevaisuuden haasteita, jotka on hyvä ottaa huomioon.
Käyttäjäkokemussuunnittelun pohjaksi käytiin läpi teoreettisia viitekehyksiä ja suunnittelun lähestymistapoja, jotka ohjaavat käyttäjäkokemussuunnittelijoiden ajattelua ja toimintaa. Tällaisia ovat käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja tuplatimantti-prosessimalli, jotka ovat keskeisiä muotoiluajattelun työkaluja. Käyttäjäkokemussuunnittelun prosessi etenee usein projektin mukaan, mutta suunnittelun peruspilarit pysyvät yleensä samana.
Käyttäjäkokemussuunnittelun tulevaisuuteen vaikuttavista megatrendeistä nostettiin esille teknologian sulautuminen kaikkeen sekä väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen. Teknologian kehitys vaikuttaa yleisesti ammattien tehtäväsisältöihin siten, että osa tehtävistä katoaa ja uusia nousee tilalle. Nousevia, käyttäjäkokemussuunnittelun kannalta oleellisia teknologioita ovat muun muassa äänikäyttöliittymä, kosketusvapaa elepohjainen käyttöliittymä, tekoäly ja virtuaalitodellisuus.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, jotka nauhoitettiin. Nauhoitukset litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä. Koodauksen, pelkistämisen ja luokittelun myötä aineistosta nousi käsitteitä, joiden avulla koottiin tiivis kuvaus, jossa vastattiin tutkimuskysymyksiin.
Tuloksista selvisi, että käyttäjäkokemussuunnittelun työnkuva tänä päivänä oli samassa linjassa tietoperustan kanssa. Tärkeitä kovia taitoja tänä päivänä olivat etenkin prototypiointi, teknologiaymmärrys, kielitaidot ja teoriaosaaminen. Pehmeistä taidoista korostuivat empatiakyky, analyyttiset taidot sekä yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot. Kymmenen vuoden päästä teknologiaymmärryksen uskottiin korostuvan, mutta automaation ja tekoälyn myötä pehmeiden taitojen, ja etenkin empatian tärkeyden ennakoitiin kasvavan entisestään.
Tulevaisuudessa käyttäjäkokemussuunnittelijoiden kysyntä vaikuttaa kasvavan, mutta se, millaisten titteleiden alla työtä tehdään, mahdollisesti muuttuu ja spesifioituu. Suunnittelun taustalla olevat teoriat eivät näytä vanhenevan, mutta teknologia kehittyy ja päätelaitteet muuttuvat seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Käyttäjäkokemussuunnittelijan työ muuttuu todennäköisesti siten, että tekoäly auttaa manuaalisessa työssä ja toistettavissa olevat prosessit automatisoituvat. Lisäksi saavutettavuuden tärkeys korostuu erityisesti väestön ikääntymisen myötä. Tietoturva-asiat, teknologian haavoittuvuus ja eettiset kysymykset ovat puolestaan nousevia tulevaisuuden haasteita, jotka on hyvä ottaa huomioon.