Ei-valkoisten representaatiot perhelehdissä

Nyman, Eini

Ei-valkoisten representaatiot perhelehdissä

Nyman, Eini (2022)

Avaa tiedosto

Opinnäytetyö_Eini Nyman.pdf (1.781Mt)

Lataukset:

Nyman, Eini

2022

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315069

Tiivistelmä

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan ei-valkoisten ihmisten representaatioita perhelehdissä. Tutkimuskysymys on pilkottu kahteen: 1) Kuinka paljon ei-valkoisia henkilöitä sisältäviä kuvia ja lehtitekstejä eli representaatioita lehdistä löytyy? 2) Miten ei-valkoisista puhutaan? Puhutaanko heistä suomalaisina vai maahanmuuttajina? Avataanko heidän sukujuuriaan ollenkaan?

Aineiston muodostavat perhemediat Meidän Perhe, Vauva ja Kaks Plus. Tarkasteluaikaväli on maaliskuusta syyskuuhun vuonna 2020.

Raportin tietoperustassa esitellään tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet kuten ei-valkoinen, POC eli person of color ja teoriaperinteitä, joista nämä käsitteet kumpuavat. Esittelen myös representaation käsitteen ja aiempaa mediatutkimusta aiheesta Suomessa.
Menetelminä on käytetty sisällönerittelyä eli aineiston kvantifiointia ja diskurssianalyysia. Tässä tutkielmassa on siis laskettu kuinka paljon tekstuaalisia ja visuaalisia representaatioita eli kirjoitettuja lehtijuttuja ja valokuvia ei-valkoisista perhelehdistä löytyy seitsemän kuukauden aikana.

Diskurssianalyysin keinoin tarkastellaan, miten ei-valkoisista puhutaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty sukujuurien avaamiseen tai avaamattomuuteen, sillä Koko Hubaran mukaan sukujuurien kysyminen tai avaaminen toimii usein kiertotienä ihonvärin aukiselittämiselle. Lisäksi tarkastellaan, tuotetaanko teksteissä toiseuttamista esimerkiksi stereotypisoinnin, etnisen peilauksen tai erilaisuuden juhlinnan kautta.

Kuvarepresentaatioita oli perhelehdissä huomattavasti enemmän kuin kirjoitettuja representaatioita eli lehtitekstejä. Kaiken kaikkiaan representaatioita oli kuitenkin vähän suhteessa valkoisten representaatioihin.

Ainoastaan kahdessa lehtijutussa viidestätoista etnisesti muut kuin suomalaiset sukujuuret avattiin. Sekä sukujuuria avaavissa että avaamattomissa teksteissä löytyi kuitenkin myös toiseuttamisen tapoja. Valokuvista toiseuttamisen tapoja ei sen sijaan löytynyt.

Johtopäätöksissä pohditaan, onko jonkinlainen diskurssinmuutos tapahtunut. Sukujuurien ja etnisen taus- tan avaaminen tai mainitseminen ei ole enää niin yleistä ainakaan niissä perhelehdissä, joita tutkin. Representaatiot ovat vielä kuitenkin vähäisiä. Aineisto on pieni, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei siten voi tehdä. Lopuksi pohditaan myös jatkotutkimusideoita.

Kokoelmat

Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)