Selvitys kemiallisessa prosessissa syntyvän hukkalämmön hyödyntämisestä
Paakki, Anna (2022)
Paakki, Anna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315072
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Voda Nordic Oy:lle heidän prosessissaan syntyvän hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia. Prosessissa syntyvä lämpö poistetaan jäähdytyksen kautta ulkoilmaan. Kyseessä on panosprosessi ja yhden panoksen kokonaishukkalämpö on vajaa 1700 kWh.
Tarkemmassa tarkastelussa todettiin, että lämpö voidaan ottaa talteen vain jäähdytyskierrosta. Tämän perusteella laskettiin jäähdytyskierron teho. Hyödyntämiskohteista lämmön hyödyntäminen omaan käyttöön (lämmitys ja lämmin käyttövesi) sekä kaukolämpöön vaikuttivat potentiaalisimmilta, joten tarkempi tarkastelu rajattiin näihin kahteen. Koska lämpö syntyy panoksittain, se täytyy hyödyntää varaajan kautta. Varaajan mitoitusta varten selvitettiin oman käytön ja kaukolämmön tarvitsemat lämpötilat, varattava lämpötila, latausaika ja ladattava energia. Edelleen arvioitiin varaajan häviöt ja laskettiin purettava energia sekä purkuteho. Kaukolämpöön lämpöä saataisiin hyvin pieni määrä. Hyödyntämällä lämpöpumppua lämpöä saataisiin hyödynnettyä enemmän. Lämpöpumpulle laskettiin lämpökertoimen karkea arvio.
Lopputulemana omaan käyttöön saatava energia on moninkertainen arvioituun tarpeeseen. Tarve kuitenkin on hyvin vähäistä, joten myös syntyvä säästö voi olla niin vähäistä, ettei sillä makseta investointia takaisin järkevässä ajassa. Kaukolämpöön saatava energia ja lämpötila ovat niin pienet, että hukkalämpöä ei voida hyödyntää kuin hyvin pieni määrä ja lämpimällä ilmalla, kun kaukolämmön tarve on muutenkin vähäinen. Hyödyntämällä lämpöpumppua kaukolämmön tuotannossa suurempi osa hukkalämmöstä voitaisiin hyödyntää.
Prosessin lähtötiedot, välitulokset ja osa lopputuloksista löytyy liitteistä. Nämä ovat salaista tietoa ja ne on jätetty pois julkisesta versiosta.
Tarkemmassa tarkastelussa todettiin, että lämpö voidaan ottaa talteen vain jäähdytyskierrosta. Tämän perusteella laskettiin jäähdytyskierron teho. Hyödyntämiskohteista lämmön hyödyntäminen omaan käyttöön (lämmitys ja lämmin käyttövesi) sekä kaukolämpöön vaikuttivat potentiaalisimmilta, joten tarkempi tarkastelu rajattiin näihin kahteen. Koska lämpö syntyy panoksittain, se täytyy hyödyntää varaajan kautta. Varaajan mitoitusta varten selvitettiin oman käytön ja kaukolämmön tarvitsemat lämpötilat, varattava lämpötila, latausaika ja ladattava energia. Edelleen arvioitiin varaajan häviöt ja laskettiin purettava energia sekä purkuteho. Kaukolämpöön lämpöä saataisiin hyvin pieni määrä. Hyödyntämällä lämpöpumppua lämpöä saataisiin hyödynnettyä enemmän. Lämpöpumpulle laskettiin lämpökertoimen karkea arvio.
Lopputulemana omaan käyttöön saatava energia on moninkertainen arvioituun tarpeeseen. Tarve kuitenkin on hyvin vähäistä, joten myös syntyvä säästö voi olla niin vähäistä, ettei sillä makseta investointia takaisin järkevässä ajassa. Kaukolämpöön saatava energia ja lämpötila ovat niin pienet, että hukkalämpöä ei voida hyödyntää kuin hyvin pieni määrä ja lämpimällä ilmalla, kun kaukolämmön tarve on muutenkin vähäinen. Hyödyntämällä lämpöpumppua kaukolämmön tuotannossa suurempi osa hukkalämmöstä voitaisiin hyödyntää.
Prosessin lähtötiedot, välitulokset ja osa lopputuloksista löytyy liitteistä. Nämä ovat salaista tietoa ja ne on jätetty pois julkisesta versiosta.