A study of the recruitment of French candidates to Germany : case sales and marketing positions through agencies
Sairanen, Tatu (2022)
Sairanen, Tatu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113968
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli ranskalaisten kandidaattien rekrytoinnin optimoiminen Saksaan. Opinnäytetyö kirjoitettiin englanniksi yhteistyössä kirjoittajan työnantajan kanssa. Kirjoittajan työnantaja on saksalainen rekrytointialan yritys people-s-place GmbH, joka on erikoistunut kansainväliseen rekrytointiin. Opinnäytetyön aihe oli täten ollen kirjoittajalle jo tuttu ja ajankohtainen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä havaintoja Ranskan ja Saksan työkulttuureista, löytää syitä, miksi ranskalaiset kandidaatit haluaisivat Saksaan töihin ja mitkä rekrytoinnin työkalut toimivat parhaiten rekrytoidessa ranskalaisia kandidaatteja. Lähteinä käytettiin pääasiassa erilaisia akateemisia lähteitä, kuten kirjoja, rekrytointioppaita, tutkimuksia ja artikkeleita. Kyseisten lähteiden aukot täytettiin kahdella haastattelulla. Ensimmäinen haastattelu tehtiin Saksassa työskentelevän ranskalaisen business managerin Olivier Vurpillotin kanssa ja toinen kirjoittajan työnantajan Caroline Mittmannin kanssa.
Yksi tärkeistä tutkimuksen aiheista oli selvittää parhaimmat työkalut ranskalaisten kandidaattien rekrytoimiseen, joka antoi hyviä tuloksia LinkedIn alustan paremmuudesta Ranskan markkinoilla. Toinen tärkeä aihe tutkimuksessa oli selvittää syitä, miksi ranskalaiset kandidaatit hakeutuvat Saksaan töihin. Näiden kahden pääaiheen ohella oli myös tärkeää, että opinnäytetyö antoi selkeän kuvan Saksan ja Ranskan työkulttuureista, jotta lukija pystyisi paremmin ymmärtämään aihetta yleisesti.
Lähteet, kuten artikkelit, viittasivat vahvasti siihen, että ranskalaiset tulisivat Saksaan enimmäkseen rahan perässä, mutta haastattelut kyseenalaistivat kyseisen väitteen. Haastattelujen mukaan ranskalaiset hakeutuvat Saksaan töihin pääasiassa henkilökohtaisista syistä, kuten kumppanin perässä, asuakseen ulkomailla tai parantaakseen kielitaitoaan. Ranskassa palkkataso on jo valmiiksi melko korkea, eikä täten ollen pelkkä korkeampi palkkaus usein riitä motivoimaan kandidaatteja hakeutumaan töihin ulkomaille.
Iso osa opinnäytetyöstä käsitteli ja vertaili Saksan ja Ranskan työkulttuureja. Kyseiset valtiot ovat yleisesti kulttuuriltaan hyvin samanlaisia, mutta kyseisillä valtioilla on myös paljon eroavaisuuksia toisistaan. Tiivistettynä Saksan työkulttuuri on tunnettu vahvasta hierarkisesta rakenteesta ja tiukoista säännöksistään, kun taas Ranskassa työkulttuuri on rennompi ja itsenäisempi. Molempien valtioiden markkinat ovat kuitenkin niin suuret, että niistä löytyy hyvinkin toisistaan poikkeavia firmoja ja työkulttuureja myös maan sisällä. Yleisesti valtiot kuitenkin ovat hyvin samankaltaiset ja jakavat toisiaan hyvin vastaavat työkulttuurit, varsikin vanhemmat firmat ovat työskentelykulttuureiltaan toisiaan vastaavia molemmissa maissa.
Haastattelu Olivier Vurpillotin kanssa antoi kiinnostavaa sisäpiiritietoa Ranskan työkulttuurista, sekä siitä, millaista on olla nuori työnhakija Ranskassa. Yksi haastattelun tärkeimmistä löydöksistä oli, että kaupanalalla Ranskassa yritykset pyrkivät pääasiassa vain palkkaamaan kandidaatteja Ranskan top 10 kauppakorkeakoulusta valmistuneita, syrjien muista kouluista hakevia kandidaatteja. Toinen tärkeä aihe kyseisessä haastattelussa oli Ranskassa toimiva V.I.E ohjelma, joka on Ranskan valtion ja Business Francen yhteistyössä perustama ohjelma. V.I.E ohjelma mahdollistaa ranskalaisten vastavalmistuneiden työskentelyn tietyissä firmoissa ulkomailla verovapaasti vuoden ajan, joka houkuttelee varsinkin nuoria ranskalaisia muuttamaan ulkomaille töiden perässä.
Toinen haastatteluista suoritettiin yhdessä people-s-place:n toimitusjohtaja Caroline Mittmannin kanssa. Kyseinen haastattelu antoi paljon tietoa aiheista, kuten ranskalaisten rekrytoiminen Saksaan, rekrytointimarkkinat kokonaisuutena sekä millaiset tarpeet Saksassa on ranskalaisten työvoimalle. Tämä toinen haastattelu keskittyi enemmän rekrytointiaiheisiin, kun taas ensimmäinen haastattelu oli keskittyneempi kulttuurilliseen näkökulmaan kyseisten maiden välillä.
Opinnäytetyön lopputuloksena oli selkeä tutkielma aiheesta, joka ei ole valmiiksi kovinkaan tutkittu. Kyseisen opinnäytetyön tavoitteena oli olla mahdollista antaa selkeä yleiskuva aiheesta myös henkilölle, joka ei tiedä juurikaan aiheesta valmiiksi, vaan lukisi aiheesta ilman kattavaa aiempaa tietämystä ja kyseinen tavoite saavutettiin. Kyseinen tutkielma antaa hyvää pohjatietoa aiheesta sekä myös uusia löydöksiä, kuten ranskalaisten vastavalmistuneiden kokeman syrjinnän ja sisäpiiritietoa uusimmista rekrytointitrendeistä. Vaikka tutkielma hoitaa tehtävänsä oikein hyvin, on se silti vain pintaraapaisu aiheeseen ja kyseisestä aiheesta voisi tehdä monia syvempiä tutkimuksia tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä havaintoja Ranskan ja Saksan työkulttuureista, löytää syitä, miksi ranskalaiset kandidaatit haluaisivat Saksaan töihin ja mitkä rekrytoinnin työkalut toimivat parhaiten rekrytoidessa ranskalaisia kandidaatteja. Lähteinä käytettiin pääasiassa erilaisia akateemisia lähteitä, kuten kirjoja, rekrytointioppaita, tutkimuksia ja artikkeleita. Kyseisten lähteiden aukot täytettiin kahdella haastattelulla. Ensimmäinen haastattelu tehtiin Saksassa työskentelevän ranskalaisen business managerin Olivier Vurpillotin kanssa ja toinen kirjoittajan työnantajan Caroline Mittmannin kanssa.
Yksi tärkeistä tutkimuksen aiheista oli selvittää parhaimmat työkalut ranskalaisten kandidaattien rekrytoimiseen, joka antoi hyviä tuloksia LinkedIn alustan paremmuudesta Ranskan markkinoilla. Toinen tärkeä aihe tutkimuksessa oli selvittää syitä, miksi ranskalaiset kandidaatit hakeutuvat Saksaan töihin. Näiden kahden pääaiheen ohella oli myös tärkeää, että opinnäytetyö antoi selkeän kuvan Saksan ja Ranskan työkulttuureista, jotta lukija pystyisi paremmin ymmärtämään aihetta yleisesti.
Lähteet, kuten artikkelit, viittasivat vahvasti siihen, että ranskalaiset tulisivat Saksaan enimmäkseen rahan perässä, mutta haastattelut kyseenalaistivat kyseisen väitteen. Haastattelujen mukaan ranskalaiset hakeutuvat Saksaan töihin pääasiassa henkilökohtaisista syistä, kuten kumppanin perässä, asuakseen ulkomailla tai parantaakseen kielitaitoaan. Ranskassa palkkataso on jo valmiiksi melko korkea, eikä täten ollen pelkkä korkeampi palkkaus usein riitä motivoimaan kandidaatteja hakeutumaan töihin ulkomaille.
Iso osa opinnäytetyöstä käsitteli ja vertaili Saksan ja Ranskan työkulttuureja. Kyseiset valtiot ovat yleisesti kulttuuriltaan hyvin samanlaisia, mutta kyseisillä valtioilla on myös paljon eroavaisuuksia toisistaan. Tiivistettynä Saksan työkulttuuri on tunnettu vahvasta hierarkisesta rakenteesta ja tiukoista säännöksistään, kun taas Ranskassa työkulttuuri on rennompi ja itsenäisempi. Molempien valtioiden markkinat ovat kuitenkin niin suuret, että niistä löytyy hyvinkin toisistaan poikkeavia firmoja ja työkulttuureja myös maan sisällä. Yleisesti valtiot kuitenkin ovat hyvin samankaltaiset ja jakavat toisiaan hyvin vastaavat työkulttuurit, varsikin vanhemmat firmat ovat työskentelykulttuureiltaan toisiaan vastaavia molemmissa maissa.
Haastattelu Olivier Vurpillotin kanssa antoi kiinnostavaa sisäpiiritietoa Ranskan työkulttuurista, sekä siitä, millaista on olla nuori työnhakija Ranskassa. Yksi haastattelun tärkeimmistä löydöksistä oli, että kaupanalalla Ranskassa yritykset pyrkivät pääasiassa vain palkkaamaan kandidaatteja Ranskan top 10 kauppakorkeakoulusta valmistuneita, syrjien muista kouluista hakevia kandidaatteja. Toinen tärkeä aihe kyseisessä haastattelussa oli Ranskassa toimiva V.I.E ohjelma, joka on Ranskan valtion ja Business Francen yhteistyössä perustama ohjelma. V.I.E ohjelma mahdollistaa ranskalaisten vastavalmistuneiden työskentelyn tietyissä firmoissa ulkomailla verovapaasti vuoden ajan, joka houkuttelee varsinkin nuoria ranskalaisia muuttamaan ulkomaille töiden perässä.
Toinen haastatteluista suoritettiin yhdessä people-s-place:n toimitusjohtaja Caroline Mittmannin kanssa. Kyseinen haastattelu antoi paljon tietoa aiheista, kuten ranskalaisten rekrytoiminen Saksaan, rekrytointimarkkinat kokonaisuutena sekä millaiset tarpeet Saksassa on ranskalaisten työvoimalle. Tämä toinen haastattelu keskittyi enemmän rekrytointiaiheisiin, kun taas ensimmäinen haastattelu oli keskittyneempi kulttuurilliseen näkökulmaan kyseisten maiden välillä.
Opinnäytetyön lopputuloksena oli selkeä tutkielma aiheesta, joka ei ole valmiiksi kovinkaan tutkittu. Kyseisen opinnäytetyön tavoitteena oli olla mahdollista antaa selkeä yleiskuva aiheesta myös henkilölle, joka ei tiedä juurikaan aiheesta valmiiksi, vaan lukisi aiheesta ilman kattavaa aiempaa tietämystä ja kyseinen tavoite saavutettiin. Kyseinen tutkielma antaa hyvää pohjatietoa aiheesta sekä myös uusia löydöksiä, kuten ranskalaisten vastavalmistuneiden kokeman syrjinnän ja sisäpiiritietoa uusimmista rekrytointitrendeistä. Vaikka tutkielma hoitaa tehtävänsä oikein hyvin, on se silti vain pintaraapaisu aiheeseen ja kyseisestä aiheesta voisi tehdä monia syvempiä tutkimuksia tulevaisuudessa.