Mielekästä etäpartiota samoajille

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millainen etäpartiotoiminta olisi mielekästä partiotoiminnassa mukana oleville 15–17-vuotiaille samoajille. Tutkimuksessa selvitettiin, pystytäänkö sitä järjestämään etänä partiomenetelmän viitekehyksessä. Samoajien hyvinvointi oli myös näkökulmana tärkeä, sillä hyvinvoivat samoajat jatkavat partiotoiminnassa myös pidempään. Samoajien pysyminen partiossa on tärkeää heidän itsensä kannalta ja he ovat tulevaisuuden johtajiamme. Opinnäytetyön tilaajana on Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry. Partio on yksi Suomen suurimmista nuorisojärjestöistä.

Teoreettisena viitekehyksenä tässä opinnäytetyössä käytetiin sosiaalista pääomaa, partiomenetelmää sekä Erik Allardtin hyvinvointiteoriaa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin sähköisiä kyselytutkimuksia Webropol-alustalla. Tutkimuksessa kerättiin vastauksia samoajilta (15–17v.) Hämeen Partiopiirin Kohu-leirillä sekä valtakunnallisessa kyselyssä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.

Työn keskeisimpinä tuloksina voidaan pitää sitä, että samoajat eivät halua etäpartiotoimintaa muulloin, kuin esim. pandemian synnyttämässä pakkotilanteessa. Tämä tulos pohjautui hyvin myös nuorten sosiaalisen pääoman kasvuun. Poikkeustilanteessa toteutettavassa etäpartiomallissa on hyvä olla yhteisiä tapaamisia, mahdollisimman selkeät ohjelmakokonaisuudet sekä digipartioalusta, jolla ohjelmaa toteutetaan. Tavoitteena olisi, että nuoret jatkavat harrastuksessaan ja pystymme ylläpitämään heidän hyvinvointiaan heidän toimiessaan ryhmässä. Konkreettisena tuotoksena tilaajalle tuotan Suomen Partiolaisille etäpartiomallin, jossa otetaan huomioon partiomenetelmä, sosiaalisen pääoman karttuminen sekä mielekkyys.

Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin Suomen Partiolaisten lisäksi muissa järjestöissä, joissa on 15–17-vuotiaiden harrastustoimintaa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, miksi samoajaohjelma ei ole käytössä kaikilla samoajilla ja miten sen käyttöönottoa voitaisiin lisätä. Mielenkiintoista olisi myös tietää kuinka toimivan samoajaryhmän harrastuneisuus on pidempikestoista, kuin lippukunnissa yksin toimivien samoajien ja olisiko etävartiot tähän yksi ratkaisu?

This thesis explored what kind of remote scouting would be meaningful for Explorers, i.e. according to the Finnish Scout Programme 15- to 17-year-old guides and scouts. The study investigated whether scouting could be arranged remotely within the framework of the Scout Method. The well-being of Explorers is also an important viewpoint, as well-being Explorers continue to scout for longer. Keeping the Explorers in scouting is important for themselves, and they will eventually be future scout leaders. The commissioner of this thesis is the Guides and Scouts of Finland, one of Finland’s largest youth organizations.

The theoretical frame of reference in this thesis is social capital, the Scout Method and Erik Allardt’s welfare theory. The thesis was carried out as a qualitative study and the research method used was survey. Data were collected through electronic surveys through the Webropol platform from Explorers at the Kohu-camp of the Häme Scout District and in a separate national survey.

The most important results of this study are that the Explorers do not want remote scout activities in any other cases than in a forced situation, for example, caused by a pandemic. This result was also well based on the growth of young people's social capital. In an emergency remote scout model, it is a good idea to have joint meetings, a clear programme and a digital scout platform on which the programme is implemented. The goal would be for young people to continue their hobby and be able to maintain their well-being while they work in a group. As a concrete product for the commissioner, the thesis provided the Guides and Scouts of Finland with a remote scout model, which takes into account the Scout Method, the accumulation of social capital and the meaningfulness of being a scout.

In addition to the Guides and Scouts of Finland, the results of this thesis can be utilized by other organizations that arrange activities for young people between 15 and 17 years. In the future, it would be useful to know why the Explorer Programme is not used by all Explorers in Finland and how its introduction could be increased. It would also be interesting to know if remote Explorer patrols would help continue scouting f.ex. for those Explorers in smaller municipalities and smaller scout troops, where they might be the sole presentatives of their age group.