”Tässä on käynnissä vaan murros kohti tasaveroisempaa yhteiskuntaa”: cancel-kulttuuri Musa vai bisnes -podcastin keskusteluissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena on cancel-kulttuuri. Cancel-kulttuuri on uusi, Yhdysvalloista lähtöisin oleva sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajava toimintatapa. Se ilmenee pääasiassa sosiaalisen median joukkovoiman kautta, pyrkien tuomaan laajempaan tietoisuuteen yhteiskunnan epäkohtia, kuten rasismia, misogyniaa ja homofobiaa. Usein cancel-kulttuuri pyrkii nostamaan esille julkisuuden henkilöiden toimia, jotka ovat jollakin tapaa haitallisia, vaatien vastuunkantoa näistä teoista.

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää cancel-kulttuuria ilmiönä ja tuoda esille sen taustoja ja syitä. Tavoitteena ja toiveena oli myös lisätä ymmärrystä cancel-kulttuuriin liittyvästä keskustelusta laadullisen tutkimusaineiston kautta. Cancel-kulttuuri on ollut hyvin ristiriitainen ilmiö, joka on saanut osakseen krittiikkiä niin ihmisoikeusliikettä vastustavien kuin ihmisoikeusaktivistien taholta.

Tämän laadullisen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat taiteen etiikan, sananvapauden, sensuurin, boikotin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teoriapohjat. Tutkimusaineisto koostuu Maria Veitolan Musa vai bisnes -podcasteissa keväällä 2021 käydyistä asiantuntijakeskusteluista. Aineistoa on tarkasteltu abduktiivisen analyysin keinoin, muodostaen vuoropuhelua teoriapohjan ja aineiston välille. Tutkimuskysymyksenä oli, miten cancel-kulttuuri ilmenee Musa vai bisnes -podcastin keskusteluissa?

Tutkimuksen aineistosta nousi analyysin myötä esille runsaasti cancel-kulttuuriin liittyviä teemoja. Kolme löytynyttä pääteemaa olivat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, taiteilijan etiikka ja vastuu sekä cancel-kulttuuri. Näihin teemoihin liittyviä alakategorioita olivat taiteilijan ja taiteen välinen ero, sananvapaus, sensuuri, maalittaminen ja cancel-kulttuurin kriittinen tarkastelu.

Tutkimusaineistosta ilmeni, että cancel-kulttuurin taustalla ajatellaan olevan marginalisoitujen ihmisryhmien keino tuoda laajempaan tietoisuuteen sorron rakenteita ja vallanpitäjien sekä julkisuuden henkilöiden aseman väärinkäytöksiä ja jopa rikoksia. Cancel-kulttuurin haittapuolet tulivat myös esille ja keskustelijoista useat sanoutuivat irti siitä toimintatapana. Johtopäätöksenä voi todeta, että aineisto tarjosi monipuolisen näkökulman cancel-kulttuuriin ja siihen liittyviin ilmiöihin sekä taustoihin.

The main interest and goal of this Master’s thesis is to study cancel culture. Cancel culture is a relatively new social justice phenomenon, originating from the United States. It manifests mainly through the collective power of social media and aims to call out injustice like racism, misogyny and homophobia. Often cancel culture demands accountability for those who have misused their position in power, such as celebrities.

The aim of this study is to understand cancel culture as a phenomenon and to bring forth the reasons and background of it. Also, the goal was to increase understanding of the conversation associated with cancel culture through the qualitative research material. Cancel culture has been a very contradictory phenomenon and it has been criticized by those against the social justice movement and as well as by the social justice activists themselves.

The theoretical framework of this qualitative study are the theories of ethics of art, freedom of speech, censorship, boycott and social justice. The research material are select episodes of Maria Veitola’s Musa vai bisnes -podcast which were broadcast in the spring of 2021. The material has been processed using abductive analysis to form a conversation between the research material and the theoretical framework. The main question of this study is: How is cancel culture represented in the conversations of Musa vai bisnes -podcast?

It turned out that the research material was very saturated with themes and interfaces with cancel culture. The main three themes were social justice, the ethics and accountability of an artist and cancel culture. The subcategories of those themes were the difference between an artist and their art, freedom of speech, censorship, doxxing and the critical view of cancel culture.

The podcast conversations of the research material showed that it is often thought that the motive behind cancel culture is to provide a tool for marginalized groups to make the power structures of society visible and ask for accountability from celebrities and persons in power for their harassment of others and for crimes they might have committed. The drawbacks of cancel culture were also discussed in the podcast episodes and many of the conversationalists resigned themselves from it as a way to act. The conclusion is that the material supplied a versatile viewpoint to cancel culture and the phenomena around and behind it.