Erityisen tuen tarpeessa olevan nuoren osallisuuden kokemus opiskeluympäristössä
Uski, Riitta; Sippola, Tiia (2022)
Uski, Riitta
Sippola, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013306
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pyritään selvittämään, millaisia osallisuuden kokemuksia erityisen tuen tarpeessa olevilla nuorilla on omassa opiskeluympäristössään. Opiskelijoiden kokemuksia on selvitetty teemahaastatteluiden avulla,
jotka on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluissa nousivat esiin osallisuuden erilaiset näkökulmat, tuloksissa oli
paljon samankaltaisuutta, mutta myös eroja aiempiin tutkimuksiin verrattaessa. Opiskelupaikan valinnalla on suuri merkitys opinnoissa viihtymiseen ja
se haastateltavien kertoman mukaan oli toteutunut hyvin. Muutenkin haastateltavat kokivat olevansa tyytyväisiä opiskelupaikkaansa.
Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiseen
haastatellut kokivat osallistuneensa, mutta eivät kaikki silti olleet aivan varmoja, mitä heidän suunnitelmassaan oli sovittu heidän tukitoimistaan. Duunipajan ja muiden tukitoimien toimivuudessa ja niistä tiedottamisessa tulokset
olivat hieman ristiriitaiset, osa haastatelluista koki saaneensa riittävästi ja oikein mitoitettuna tukea, osa olisi joihinkin aineisiin sitä kaivannut enemmän.
Poliittiseen osallisuuteen liittyvät asiat, kuten oppilaskunta ja tutortoiminta,
sekä muutenkin opintoihin liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin tulisi olla haastatteluiden perusteella enemmän tietoa, jotta opiskelijat aktivoituisivat hyödyntämään niitä paremmin. Opiskelijahuollon palvelut olivat toimivia ja helposti lähestyttäviä. Sosiaaliseen osallisuuteen liittyen ryhmähenki omassa luokassa
koettiin toimivaksi. Syrjintää haastatellut eivät olleet kokeneet erityisen tuen
tarpeensa vuoksi. Näitä tuloksia tuki myös aiemmista tutkimuksista saatu
näyttö.
Tulosten perusteella voisi vetää johtopäätökseksi, että osallisuuteen liittyvät
asiat enimmäkseen toimivat ja että erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden
osallisuuden kokemukset omassa opiskeluympäristössään ovat positiivissävyisiä. Suurimmat pulmat tulevat siitä, etteivät nuoret koe saaneensa kaikista
asioista riittävästi tietoa.
jotka on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluissa nousivat esiin osallisuuden erilaiset näkökulmat, tuloksissa oli
paljon samankaltaisuutta, mutta myös eroja aiempiin tutkimuksiin verrattaessa. Opiskelupaikan valinnalla on suuri merkitys opinnoissa viihtymiseen ja
se haastateltavien kertoman mukaan oli toteutunut hyvin. Muutenkin haastateltavat kokivat olevansa tyytyväisiä opiskelupaikkaansa.
Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiseen
haastatellut kokivat osallistuneensa, mutta eivät kaikki silti olleet aivan varmoja, mitä heidän suunnitelmassaan oli sovittu heidän tukitoimistaan. Duunipajan ja muiden tukitoimien toimivuudessa ja niistä tiedottamisessa tulokset
olivat hieman ristiriitaiset, osa haastatelluista koki saaneensa riittävästi ja oikein mitoitettuna tukea, osa olisi joihinkin aineisiin sitä kaivannut enemmän.
Poliittiseen osallisuuteen liittyvät asiat, kuten oppilaskunta ja tutortoiminta,
sekä muutenkin opintoihin liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin tulisi olla haastatteluiden perusteella enemmän tietoa, jotta opiskelijat aktivoituisivat hyödyntämään niitä paremmin. Opiskelijahuollon palvelut olivat toimivia ja helposti lähestyttäviä. Sosiaaliseen osallisuuteen liittyen ryhmähenki omassa luokassa
koettiin toimivaksi. Syrjintää haastatellut eivät olleet kokeneet erityisen tuen
tarpeensa vuoksi. Näitä tuloksia tuki myös aiemmista tutkimuksista saatu
näyttö.
Tulosten perusteella voisi vetää johtopäätökseksi, että osallisuuteen liittyvät
asiat enimmäkseen toimivat ja että erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden
osallisuuden kokemukset omassa opiskeluympäristössään ovat positiivissävyisiä. Suurimmat pulmat tulevat siitä, etteivät nuoret koe saaneensa kaikista
asioista riittävästi tietoa.