Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia lastensuojelun arviointityöstä
Saarnio, Sari (2022)
Saarnio, Sari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013167
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia vantaalaisen vastaanottoyksikön arviointi- ja selvittelytyön laadusta. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli kerätä sosiaalityöntekijöiltä tietoa palvelun käytettävyydestä arviointityön kehittämisen tueksi.
Arviointi- ja selvittelytyön kehittäminen on aina ajankohtaista, koska sillä pyritään vaikuttamaan lasten ja perheiden hyvinvointiin. Asiantunteva perheen tilanteen selvitys, tiedon keruu ja sen dokumentointi muodostavat pohjan laadukkaalle arviointityölle, jolloin arvioinnin yhteenvetona toimiva dokumentaatio toimii myös sosiaalityöntekijöiden oman työn tukena.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto koottiin Survey-kyselyllä, johon sain 14/20 vastausta. Analysoimalla aineistoa, siitä nousi esiin sosiaalityöntekijöiden monenlaiset kokemukset palvelun toimivuudesta, sisällön laadusta sekä arviointi- ja selvitystyön merkityksestä lastensuojelutarpeen arvion tukena. Pääsääntöisesti arviointi- ja selvittelytyö koetiin toimivana ja vaikuttavana palveluna.
Tuloksista kävi ilmi, että yhteisen arvioinnin viitekehyksen käyttöönotto on yhtenäistänyt arviointien ulkoasua ja kolmiomallin koettiin ohjaavan entistä paremmin selvittelytyötä sekä tuovan lasten ja perheiden tarpeet näkyvämmin esille. Vastaanottoyksiköstä saatu arvio oli auttanut sosiaalityöntekijöitä jatkotyöskentelyssä perheen kanssa. Kehittämisen kohteina nähtiin lapsen osallisuuden sekä moniammatillisuuden lisääminen, vanhempien toimintakyvyn lisääminen osaksi arviointeja sekä perustelujen sisällyttäminen dokumentointiin.
Opinnäytetyössä esille tulleet tulokset ovat lastensuojelulaitoksen johtajan hyödynnettävissä ja käytettävissä arviointi- ja selvitystyön kehittämiseen sekä laadukkaan työn varmistamiseen.
Arviointi- ja selvittelytyön kehittäminen on aina ajankohtaista, koska sillä pyritään vaikuttamaan lasten ja perheiden hyvinvointiin. Asiantunteva perheen tilanteen selvitys, tiedon keruu ja sen dokumentointi muodostavat pohjan laadukkaalle arviointityölle, jolloin arvioinnin yhteenvetona toimiva dokumentaatio toimii myös sosiaalityöntekijöiden oman työn tukena.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto koottiin Survey-kyselyllä, johon sain 14/20 vastausta. Analysoimalla aineistoa, siitä nousi esiin sosiaalityöntekijöiden monenlaiset kokemukset palvelun toimivuudesta, sisällön laadusta sekä arviointi- ja selvitystyön merkityksestä lastensuojelutarpeen arvion tukena. Pääsääntöisesti arviointi- ja selvittelytyö koetiin toimivana ja vaikuttavana palveluna.
Tuloksista kävi ilmi, että yhteisen arvioinnin viitekehyksen käyttöönotto on yhtenäistänyt arviointien ulkoasua ja kolmiomallin koettiin ohjaavan entistä paremmin selvittelytyötä sekä tuovan lasten ja perheiden tarpeet näkyvämmin esille. Vastaanottoyksiköstä saatu arvio oli auttanut sosiaalityöntekijöitä jatkotyöskentelyssä perheen kanssa. Kehittämisen kohteina nähtiin lapsen osallisuuden sekä moniammatillisuuden lisääminen, vanhempien toimintakyvyn lisääminen osaksi arviointeja sekä perustelujen sisällyttäminen dokumentointiin.
Opinnäytetyössä esille tulleet tulokset ovat lastensuojelulaitoksen johtajan hyödynnettävissä ja käytettävissä arviointi- ja selvitystyön kehittämiseen sekä laadukkaan työn varmistamiseen.