Kulttuurihyvinvoinnin viestinnällä vaikuttaminen: strategiasta ja verkostosta voimaa
Vainikka, Hanne (2022)
Vainikka, Hanne
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512023
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tässä opinnäytetyössä esitetään, miten kulttuurihyvinvoinnin viestinnällä vaikuttamalla lisätään tietoisuutta kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista. Keinoina keskiössä ovat osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maineen rakentaminen sekä niiden kautta alan tärkeiden sidosryhmien käytökseen vaikuttaminen. Tavoitteena on ollut kehittää strategiset suuntaviivat, joiden pohjalta Kymenlaakson kulttuurihyvinvointiverkoston viestinnän painopisteitä
voidaan suunnata. Näin halutaan pitkällä aikavälillä parantaa viestinnän
saavutettavuutta, kulttuuritoiminnan alueellista resursointia ja osallisuutta. Samalla kasvaa ymmärrys viestinnän merkityksestä johtamisen ja strategiatyöskentelyn tärkeänä työkaluna, organisaation olemassaolon määrittelijänä ja sanallistajana.
Opinnäytetyö kartoitti kyselyn ja haastatteluiden kautta alueen kulttuuritoimijoiden viestintäresurssien nykytilaa sekä tahtotilaa verkostolliseen viestintäyhteistyöhön. Samalla selvitettiin toimintaympäristön haasteita, joihin viestinnän kehittämisellä haluttiin vastata. Lähtötilanneanalyysin pohjalta muotoiltiin tavoitteita
viestintään ja tavoitteiden saavuttamiseksi esitettiin keinoja ja mittareita.
Kulttuuritoimijoiden viestinnän toteutuksissa oli alueellisesti nähtävissä suuria, resursseista riippuvia tasoeroja. Keskeinen havainto oli, että verkoston viestintä hyötyisi asiantuntijatuesta ja viestinnän jatkuvuuden turvaavista, uusista rakenteellisista resursseista. Myös itse verkostoa olisi mahdollista hyödyntää alueelliseen vaikuttamistyöhön, mutta toimijoiden viestintäosaamista olisi tällöin kehitettävä. Kulttuurihyvinvoinnin viestintä hyötyisi ennen kaikkea strategisesta
tavoitteenasettelusta. Digitalisaation myötä viestinnän on onnistuttava
yhä monimuotoisemmassa mediaympäristössä. Myös ymmärrys sidosryhmien tiedontarpeista auttaisi tuottamaan kohdennettuja sisältöjä. Muokkaamalla pitkäaikaiset vaikuttamisen tavoitteet ja takaamalla riittävät toimintaedellytykset voitaisiin alan julkista kuvaa kehittää ja medianäkyvyyttä edistää. Kulttuurin hyödyt tulisi osoittaa mittareilla ja sanoittaa kiinnostavasti. Näin toteutettu viestinnällä
vaikuttaminen auttaisi tekemään tärkeimmille sidosryhmille näkyväksi
syyt, miksi kulttuuriin kannattaa sijoittaa. Alan tulisi itse tuottaa kannanottoja ja avata aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua kulttuurihyvinvoinnin arvostuksen, rakenteiden ja rahoituksen puolesta.
Asiasanat: kulttuurihyvinvointi, vaikuttava viestintä, verkosto, strategia
Tässä opinnäytetyössä esitetään, miten kulttuurihyvinvoinnin viestinnällä vaikuttamalla lisätään tietoisuutta kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista. Keinoina keskiössä ovat osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maineen rakentaminen sekä niiden kautta alan tärkeiden sidosryhmien käytökseen vaikuttaminen. Tavoitteena on ollut kehittää strategiset suuntaviivat, joiden pohjalta Kymenlaakson kulttuurihyvinvointiverkoston viestinnän painopisteitä
voidaan suunnata. Näin halutaan pitkällä aikavälillä parantaa viestinnän
saavutettavuutta, kulttuuritoiminnan alueellista resursointia ja osallisuutta. Samalla kasvaa ymmärrys viestinnän merkityksestä johtamisen ja strategiatyöskentelyn tärkeänä työkaluna, organisaation olemassaolon määrittelijänä ja sanallistajana.
Opinnäytetyö kartoitti kyselyn ja haastatteluiden kautta alueen kulttuuritoimijoiden viestintäresurssien nykytilaa sekä tahtotilaa verkostolliseen viestintäyhteistyöhön. Samalla selvitettiin toimintaympäristön haasteita, joihin viestinnän kehittämisellä haluttiin vastata. Lähtötilanneanalyysin pohjalta muotoiltiin tavoitteita
viestintään ja tavoitteiden saavuttamiseksi esitettiin keinoja ja mittareita.
Kulttuuritoimijoiden viestinnän toteutuksissa oli alueellisesti nähtävissä suuria, resursseista riippuvia tasoeroja. Keskeinen havainto oli, että verkoston viestintä hyötyisi asiantuntijatuesta ja viestinnän jatkuvuuden turvaavista, uusista rakenteellisista resursseista. Myös itse verkostoa olisi mahdollista hyödyntää alueelliseen vaikuttamistyöhön, mutta toimijoiden viestintäosaamista olisi tällöin kehitettävä. Kulttuurihyvinvoinnin viestintä hyötyisi ennen kaikkea strategisesta
tavoitteenasettelusta. Digitalisaation myötä viestinnän on onnistuttava
yhä monimuotoisemmassa mediaympäristössä. Myös ymmärrys sidosryhmien tiedontarpeista auttaisi tuottamaan kohdennettuja sisältöjä. Muokkaamalla pitkäaikaiset vaikuttamisen tavoitteet ja takaamalla riittävät toimintaedellytykset voitaisiin alan julkista kuvaa kehittää ja medianäkyvyyttä edistää. Kulttuurin hyödyt tulisi osoittaa mittareilla ja sanoittaa kiinnostavasti. Näin toteutettu viestinnällä
vaikuttaminen auttaisi tekemään tärkeimmille sidosryhmille näkyväksi
syyt, miksi kulttuuriin kannattaa sijoittaa. Alan tulisi itse tuottaa kannanottoja ja avata aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua kulttuurihyvinvoinnin arvostuksen, rakenteiden ja rahoituksen puolesta.
Asiasanat: kulttuurihyvinvointi, vaikuttava viestintä, verkosto, strategia