Maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksia opiskelusta Suomessa : African Care ry:n läksykerholaisten kokemuksia opinnoista Helsingissä
Moallin, Elisa (2022)
Moallin, Elisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712419
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaisia kokemuksia African Care ry:n läksykerhossa käyvillä maahanmuuttajataustaisilla naisilla on opinnoista Helsingissä. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, millainen tarve maahanmuuttajataustaisilla naisilla on African Care ry:n läksykerholle sekä miten opiskelu Suomessa on maahanmuuttajataustaisten naisten näkemyksen mukaan vaikuttanut heidän kotoutumiseensa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös nostaa maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksia näkyville ja tuoda heidän äänensä kuuluviin. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina ja tilaajana toimi African Care ry. Opinnäytetyöhön haastateltiin African Care ry:n läksykerhossa vakituisesti käyviä maahanmuuttajataustaisia naisia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyöhön haastateltiin seitsemää African Care ry:n läksykerhossa vakituisesti käyvää maahanmuuttajataustaista naista. Haastattelut toteutettiin African Care ry:n tiloissa helmi-maaliskuussa 2022. Haastattelut sisälsivät avoimia kysymyksiä, jotka laadittiin tutkimuskysymyksistä nousevien teemojen ympärille. Lopullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että African Care ry:n läksykerholaisten kokemukset opinnoista Helsingissä ovat yleisesti ottaen hyviä. Opiskelu koettiin tärkeäksi, kotoutumista edistäväksi tekijäksi. Tuloksista selvisi, että vaikeuksia opintoihin ovat aiheuttaneet haastavat tilanteet opettajien kanssa sekä suomen kielen oppimisen vaikeudet. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohtelu kouluissa koettiin myös epäoikeudenmukaiseksi. Suomen kielen oppiminen, erityisesti puhuminen, oli tulosten mukaan vaikeaa. Puutteet kielitaidossa vaikeuttivat selkeästi maahanmuuttajataustaisten naisten opiskelua. Tulosten perusteella tarve African Care ry:n läksykerhotoiminnalle on suuri, sillä oppilaitosten ja opettajien tuki koettiin riittämättömäksi. Suomeen kotoutumista ovat edistäneet koulussa opitut asiat, kuten kirjoittaminen, lukeminen sekä erilaisten arkisten asioiden hoitaminen.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset naiset tarvitsevat enemmän tukea opintoihinsa sekä kouluilta että opettajilta. Suomen kielen opetusta maahanmuuttajataustaisille naisille tarvittaisiin lisää. Tarve läksykerhotoiminnan järjestämiselle Helsingissä on myös suuri.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyöhön haastateltiin seitsemää African Care ry:n läksykerhossa vakituisesti käyvää maahanmuuttajataustaista naista. Haastattelut toteutettiin African Care ry:n tiloissa helmi-maaliskuussa 2022. Haastattelut sisälsivät avoimia kysymyksiä, jotka laadittiin tutkimuskysymyksistä nousevien teemojen ympärille. Lopullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että African Care ry:n läksykerholaisten kokemukset opinnoista Helsingissä ovat yleisesti ottaen hyviä. Opiskelu koettiin tärkeäksi, kotoutumista edistäväksi tekijäksi. Tuloksista selvisi, että vaikeuksia opintoihin ovat aiheuttaneet haastavat tilanteet opettajien kanssa sekä suomen kielen oppimisen vaikeudet. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohtelu kouluissa koettiin myös epäoikeudenmukaiseksi. Suomen kielen oppiminen, erityisesti puhuminen, oli tulosten mukaan vaikeaa. Puutteet kielitaidossa vaikeuttivat selkeästi maahanmuuttajataustaisten naisten opiskelua. Tulosten perusteella tarve African Care ry:n läksykerhotoiminnalle on suuri, sillä oppilaitosten ja opettajien tuki koettiin riittämättömäksi. Suomeen kotoutumista ovat edistäneet koulussa opitut asiat, kuten kirjoittaminen, lukeminen sekä erilaisten arkisten asioiden hoitaminen.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset naiset tarvitsevat enemmän tukea opintoihinsa sekä kouluilta että opettajilta. Suomen kielen opetusta maahanmuuttajataustaisille naisille tarvittaisiin lisää. Tarve läksykerhotoiminnan järjestämiselle Helsingissä on myös suuri.