Kokoonpanosolun kehittäminen yhteistyörobottien avulla
Huhtakangas, Aleksi (2022)
Huhtakangas, Aleksi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612253
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aihe perustuu Hioma-aine Oy:lle tehtyyn projektiin Digi-Salama-hankkeessa. Projektin tarkoituksena oli kehittää asiakasyrityksen kokoonpanosolun tuotantoa luomalla kokoonpano-osien työkierto 3D-mallinnuksella ja simuloinnilla. Tavoitteena oli luoda kokoonpanosolusta yhteistyörobottien avulla lähes automatisoitu simulaatio, niin että työntekijän rooli kokoonpanovaiheessa vähenee ja tuotannon nopeus kasvaa.
Projekti tehtiin käyttämällä Siemens NX 3D-suunnitteluohjelmistoa. Työssä luotiin työpisteelle, kokoonpanon osille ja osalle olemassa olevista toimilaitteista 3D-mallit käyttämällä ohjelmiston mallinnusmoduulia. Automatisointia varten simulaatioon päädyttiin valitsemaan Universal Robots -yrityksen UR10- ja UR16e-yhteistyörobotit. Työtilan ahtauden vuoksi robotit toimivat ylhäältä alaspäin työpisteen runkoon kiinnitettynä.
Simulaatio toteutettiin Siemens NX -ohjelmiston simulointimoduulissa. Olemassa olevien toimilaitteiden ja uusien toimilaitteiden 3D-malleille luotiin tarkoituksenmukaiset liikeradat kokoonpanon osien kasausta ja liikuttamista varten. Työntekijän osuus simulaatiossa luotiin yksinkertaisella 3D-mallilla ja liikeradalla.
Osa simulaatiossa käytettävistä liikeradoista epäonnistui tilan ahtauden ja monimutkaisen työkierron takia. Simulaatio hidastui liikkuvien osien suuresta määrästä johtuen ja lopulta se ei vastannutkaan todellista kuvaa. Lopulta saatiin kuitenkin selville todellinen yhden työkierron kestoaika laskemalla yksittäisten liikkeiden kestoajat erikseen.
Projekti tehtiin käyttämällä Siemens NX 3D-suunnitteluohjelmistoa. Työssä luotiin työpisteelle, kokoonpanon osille ja osalle olemassa olevista toimilaitteista 3D-mallit käyttämällä ohjelmiston mallinnusmoduulia. Automatisointia varten simulaatioon päädyttiin valitsemaan Universal Robots -yrityksen UR10- ja UR16e-yhteistyörobotit. Työtilan ahtauden vuoksi robotit toimivat ylhäältä alaspäin työpisteen runkoon kiinnitettynä.
Simulaatio toteutettiin Siemens NX -ohjelmiston simulointimoduulissa. Olemassa olevien toimilaitteiden ja uusien toimilaitteiden 3D-malleille luotiin tarkoituksenmukaiset liikeradat kokoonpanon osien kasausta ja liikuttamista varten. Työntekijän osuus simulaatiossa luotiin yksinkertaisella 3D-mallilla ja liikeradalla.
Osa simulaatiossa käytettävistä liikeradoista epäonnistui tilan ahtauden ja monimutkaisen työkierron takia. Simulaatio hidastui liikkuvien osien suuresta määrästä johtuen ja lopulta se ei vastannutkaan todellista kuvaa. Lopulta saatiin kuitenkin selville todellinen yhden työkierron kestoaika laskemalla yksittäisten liikkeiden kestoajat erikseen.