Monikulttuuriyhdistysten näkökulmia kotouttamiseen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää monikulttuurillisten yhdistysten näkökulmia kotouttamiseen sekä miten sote-uudistuksessa perustettava hyvinvointialue voi hyödyntää kolmannen sektorin järjestöjen työtä maahanmuuttajien kotouttamistyössä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (VASSO) kanssa. VASSO on maakunnallinen organisaatio ja verkosto, joka kehittää sosiaalialan osaamista ja palveluja.

Toteutimme tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa keräsimme puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistuivat viisi työntekijää, jotka työskentelevät yhdistyksissä ja kaksi Turun kaupungin työntekijää, jotka työskentelevät kotoutumistyön saralla. Analysoimme aineiston sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen, kolmannesta sektorista sekä järjestöistä ja osallisuudesta.

Tutkimuksessa selvisi, että yhdistykset edistävät kotoutumista monin eri keinoin. Tärkeimpinä yhdistysten kotouttamistyössä nähtiin palveluohjauksen ja neuvonnan antamista. Toisena merkittävänä työnä nähtiin suomen kielen opettamista ja sitä kautta osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tuloksissa ilmeni, että monikulttuurissa yhdistyksissä on tietotaitoa monikulttuurillisesta työstä ja kotoutumista nähtiin molemminpuolisena prosessina. Kotiäitien heikkoa mukaan pääsemistä kotouttamisprosessiin nähtiin huolestuttavana.

Tutkimustuloksista tuli esille, että sote-uudistuksen myötä kolmas sektori tulee olemaan vahva palveluiden tuottamisessa, mutta hyvinvointialueiden muodostumista ja sen vaikutuksia järjestöjen rooliin ei pidetty vielä ajankohtaisena asiana. Myös yhdistyksiä nähtiin hyvänä keinona saada yhteyttä maahanmuuttajiin, jotka ovat jääneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Tutkimuksista nousi myös esille, että yhdistysten asiakaskunta muuttuu, sillä Suomeen tulee ukrainalaisia pakolaisia.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että monikulttuurisilla yhdistyksillä on paljon keinoja saada yhteyttä maahanmuuttajiin. Yhdistysten kautta maahanmuuttajat pääsevät oppimaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, mutta samalla saavat kertoa omasta kulttuuristaan. Yhdistyksillä on paljon hiljaista tietotaitoa, mitä julkinen sektori voi hyödyntää. Sote-uudistusta pidettiin tulevaisuuden asiana, jonka merkitystä on nyt vaikea arvuutella.