Whistleblower-direktiivi ja ilmoituskanavan toteuttamisen vaihtoehdot kohdeyrityksessä
Keihäs, Henna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712454
Tiivistelmä
Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EU) 2019/1937 annettu direktiivi eli niin kutsuttu Whistleblower-direktiivi vaatii kansallisen lainsäädännön tullessa voimaan toimenpiteitä yli 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyseisen direktiivin vaikutuksia kohdeyritykseen sekä erilaisia mahdollisuuksia millä tavoin direktiivissä säädetty ilmoituskanava voitaisiin ottaa käyttöön uuden ilmoittajansuojelulain tullessa voimaan.
Teoriaosassa tutkittiin Whistleblower-direktiiviä ja kansallista lainvalmisteluaineistoa. Teoriaosassa selvitettiin direktiivin sisältöä ja sitä, miten lainvalmistelussa sisältöä on tulkittu sekä minkälaisia toimenpiteitä direktiivi todennäköisesti vaatii kohdeyritykseltä tulevaisuudessa.
Empiriaosassa käsiteltiin ilmoituskanavalle asetettuja vaatimuksia ja laadittiin erilaisia ehdotuksia siitä, millä tavoin ilmoituskanava voitaisiin ottaa käyttöön kohdeyrityksessä kansallisen lain astuessa voimaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää yritykselle ratkaisu toimia direktiivin edellyttämällä tavalla ja valmistaa etukäteen yrityksen hallinnon ja lakiyksikön prosesseja tulevaa kansallista lakiuudistusta silmällä pitäen.
Opinnäytetyö tehtiin keväällä 2022, jolloin uusi kansallinen lainsäädäntö oli vielä valmisteilla. Johtopäätöksenä todettiin ilmoituskanavan toteuttamistapoja olevan useita varsinkin ennen uuden kansallisen sääntelyn voimaantuloa, opinnäytetyössä vaihtoehtoja esitettiin neljä. Kohdeyrityksen työllistäessä yli 50 henkilöä, mutta alle 250 henkilöä voitiin todeta, että hyvinkin yksinkertaisella ilmoituskanavan toteutuksella voidaan päästä tässä vaiheessa direktiivin vaatimaan lopputulokseen. Lopulliset kansallisen ilmoittajansuojelulain myötä tulevat vaatimukset ilmoituskanavalle selviävät kuitenkin vasta lain astuessa voimaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyseisen direktiivin vaikutuksia kohdeyritykseen sekä erilaisia mahdollisuuksia millä tavoin direktiivissä säädetty ilmoituskanava voitaisiin ottaa käyttöön uuden ilmoittajansuojelulain tullessa voimaan.
Teoriaosassa tutkittiin Whistleblower-direktiiviä ja kansallista lainvalmisteluaineistoa. Teoriaosassa selvitettiin direktiivin sisältöä ja sitä, miten lainvalmistelussa sisältöä on tulkittu sekä minkälaisia toimenpiteitä direktiivi todennäköisesti vaatii kohdeyritykseltä tulevaisuudessa.
Empiriaosassa käsiteltiin ilmoituskanavalle asetettuja vaatimuksia ja laadittiin erilaisia ehdotuksia siitä, millä tavoin ilmoituskanava voitaisiin ottaa käyttöön kohdeyrityksessä kansallisen lain astuessa voimaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää yritykselle ratkaisu toimia direktiivin edellyttämällä tavalla ja valmistaa etukäteen yrityksen hallinnon ja lakiyksikön prosesseja tulevaa kansallista lakiuudistusta silmällä pitäen.
Opinnäytetyö tehtiin keväällä 2022, jolloin uusi kansallinen lainsäädäntö oli vielä valmisteilla. Johtopäätöksenä todettiin ilmoituskanavan toteuttamistapoja olevan useita varsinkin ennen uuden kansallisen sääntelyn voimaantuloa, opinnäytetyössä vaihtoehtoja esitettiin neljä. Kohdeyrityksen työllistäessä yli 50 henkilöä, mutta alle 250 henkilöä voitiin todeta, että hyvinkin yksinkertaisella ilmoituskanavan toteutuksella voidaan päästä tässä vaiheessa direktiivin vaatimaan lopputulokseen. Lopulliset kansallisen ilmoittajansuojelulain myötä tulevat vaatimukset ilmoituskanavalle selviävät kuitenkin vasta lain astuessa voimaan.