Ajojärjestelijöiden työnjaon ja ajankäytön kehittäminen
Gukov, Artur (2022)
Gukov, Artur
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311159
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää kohdeyrityksen Transitar Oy:n ajojärjestelijöiden työnjakoa ja ajankäyttöä. Tarve kehittämiselle oli tullut yrityksen johdolta. Ajojärjestelijät hallinnoivat 60 kuorma-auton kokonaisuutta. Työ koetaan hyvin hektisenä ja kuormittavana. Työpäivät pitkittyivät usein ja työnjako koettiin epätasaisesti jakautuneena.
Aineistoa lähdettiin keräämään haastattelemalla ajojärjestelijöitä henkilökohtaisesti teemahaastattelulla ja puolistrukturoidulla haastattelulla. Lisäksi tukena ja erityisesti ajankäyttöä varten tehtiin havainnointia työpaikalla viikon ajan. Haastatteluissa esiin nousi vahvasti niin yksilöllisiä kuin myös yhteisöllisiä ongelmakohtia. Teoriateemat rakentuivat haastatteluissa nousseista yhteyksistä. Tärkeimmäksi teemaksi nousi työyhteisön hyvinvointi, jota tarkasteltiin työuupumuksen, työmotivaation, työajan ja työstressin näkökulmista. Toisena esiin nousi työyhteisötaidot, joita tarkasteltiin työyhteisön vuorovaikutuksellisuuden, johtajuuden ja työnjaon näkökulmista.
Tuloksista kävi ilmi, että työnjakoa tulisi kehittää niin, että jokainen ajojärjestelijä olisi taidoiltaan samalla tasolla. Tähän ratkaisun olisi tarjota lisäkouluttautumista tai -perehdyttämistä. Työnjako vaikuttaa vahvasti kuormitukseen ja yksilöiden ajan käyttöön. Yhteisöllisellä tasolla hyvin tarpeelliseksi koettiin tutustuminen työkavereihin paremmin. Erityisesti töiden ulkopuolella, rennommassa ilmapiirissä tämä koettiin tarpeelliseksi. Jokainen työyhteisössä kaipaa lisää tukea ja apua ongelmien ratkaisussa. Yksilölliset ja yhteisölliset ongelmakohdat olivat kuitenkin hyvin vahvasti limittyneinä toisiinsa ja kokonaisuudessaan nämä vaikuttavat työhyvinvointiin vahvasti.
Tutkimuksen tulosten perusteella tarvetta uuden ajojärjestelijän palkkaamiselle ei ole, vaan ongelmat ovat ratkaistavissa työyhteisössä myös tällä kokoonpanolla. Keskustelun ja avoimuuden lisääminen työyhteisössä on tarpeen. Näin voidaan jakaa huolia ja kannustaa toisia parempiin suorituksiin.
Aineistoa lähdettiin keräämään haastattelemalla ajojärjestelijöitä henkilökohtaisesti teemahaastattelulla ja puolistrukturoidulla haastattelulla. Lisäksi tukena ja erityisesti ajankäyttöä varten tehtiin havainnointia työpaikalla viikon ajan. Haastatteluissa esiin nousi vahvasti niin yksilöllisiä kuin myös yhteisöllisiä ongelmakohtia. Teoriateemat rakentuivat haastatteluissa nousseista yhteyksistä. Tärkeimmäksi teemaksi nousi työyhteisön hyvinvointi, jota tarkasteltiin työuupumuksen, työmotivaation, työajan ja työstressin näkökulmista. Toisena esiin nousi työyhteisötaidot, joita tarkasteltiin työyhteisön vuorovaikutuksellisuuden, johtajuuden ja työnjaon näkökulmista.
Tuloksista kävi ilmi, että työnjakoa tulisi kehittää niin, että jokainen ajojärjestelijä olisi taidoiltaan samalla tasolla. Tähän ratkaisun olisi tarjota lisäkouluttautumista tai -perehdyttämistä. Työnjako vaikuttaa vahvasti kuormitukseen ja yksilöiden ajan käyttöön. Yhteisöllisellä tasolla hyvin tarpeelliseksi koettiin tutustuminen työkavereihin paremmin. Erityisesti töiden ulkopuolella, rennommassa ilmapiirissä tämä koettiin tarpeelliseksi. Jokainen työyhteisössä kaipaa lisää tukea ja apua ongelmien ratkaisussa. Yksilölliset ja yhteisölliset ongelmakohdat olivat kuitenkin hyvin vahvasti limittyneinä toisiinsa ja kokonaisuudessaan nämä vaikuttavat työhyvinvointiin vahvasti.
Tutkimuksen tulosten perusteella tarvetta uuden ajojärjestelijän palkkaamiselle ei ole, vaan ongelmat ovat ratkaistavissa työyhteisössä myös tällä kokoonpanolla. Keskustelun ja avoimuuden lisääminen työyhteisössä on tarpeen. Näin voidaan jakaa huolia ja kannustaa toisia parempiin suorituksiin.