HR-systemens mervärde för outsourcad löneadministration : En studie huruvida personregister kan effektivera löneräkning
Kuusisaari, Jasmin (2022)
Kuusisaari, Jasmin
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311345
Tiivistelmä
Nykytilanteessa yritykset pyrkivät integroimaan palkanlaskentaan erilaisia ohjelmia, jotta mahdollisimman vähän materiaalia tulisi sähköpostitse, tekstiviestitse tai paperilla. Palkanlaskennassa halutaan vähentää manuaalisia kirjauksia niin, että palkanlaskijan virheiden tekeminen vähenisi ja työ olisi tehokkaampaa. Tämä on jo saavutettu aikaraportointiohjelmilla, joiden tiedostojen kautta saadaan tunnit ja muut vastaavat lisäkorvaukset. Palkkahallinto tarvitsee myös tietoa uusista työntekijöistä, työnantajan ja työntekijöiden välisistä sovituista tapahtumista, kuten ylimääräisistä sovituista lomapäivistä, bonuksista ja muista erilaisista tapahtumista. Yrityksen edustajat voivat helposti unohtaa ilmoittaa nämä eteenpäin ulkoistetulle palkanlaskijalle. Siksi HR-järjestelmät toimivat viestintäkanavana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten HR-järjestelmät voivat tarjota lisäarvoa ulkoistetulle palkanlaskijalle. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella kyselyllä, jossa 21 tilitoimiston 28 palkanlaskijasta vastasi kyselyyn siitä, miten he suhtautuvat HR-järjestelmiin työssään. Kyselylomake koostui 11 kysymyksestä, joista kaksi oli avoimia kysymyksiä ja loput monivalintakysymyksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon aikaa ulkoistettu palkanlaskija voi säästää vastaanottamalla aineistoa HR-järjestelmistä verrattuna manuaaliseen työhön ja onko palkkahallinnon työhön ilmaantunut uusia uhkia, kun HR-järjestelmät integroidaan palkanlaskentaan.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa palkanlaskijoista, jotka käyttävät HR-järjestelmiä palkanlaskennassa ovat siitä mieltä, että HR-järjestelmät tuovat lisäarvoa ja että heidän työnsä on tehokkaampaa. Vastuu tietojen oikeellisuudesta on siirtynyt ulkoistetulta palkanlaskijalta yritykselle, koska yritysten edustajat syöttävät tiedot ohjelmaan ja palkanlaskijat tarkistavat tiedostot. Näin ollen heidän inhimilliset virheensä ovat vähentyneet.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten HR-järjestelmät voivat tarjota lisäarvoa ulkoistetulle palkanlaskijalle. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella kyselyllä, jossa 21 tilitoimiston 28 palkanlaskijasta vastasi kyselyyn siitä, miten he suhtautuvat HR-järjestelmiin työssään. Kyselylomake koostui 11 kysymyksestä, joista kaksi oli avoimia kysymyksiä ja loput monivalintakysymyksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon aikaa ulkoistettu palkanlaskija voi säästää vastaanottamalla aineistoa HR-järjestelmistä verrattuna manuaaliseen työhön ja onko palkkahallinnon työhön ilmaantunut uusia uhkia, kun HR-järjestelmät integroidaan palkanlaskentaan.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa palkanlaskijoista, jotka käyttävät HR-järjestelmiä palkanlaskennassa ovat siitä mieltä, että HR-järjestelmät tuovat lisäarvoa ja että heidän työnsä on tehokkaampaa. Vastuu tietojen oikeellisuudesta on siirtynyt ulkoistetulta palkanlaskijalta yritykselle, koska yritysten edustajat syöttävät tiedot ohjelmaan ja palkanlaskijat tarkistavat tiedostot. Näin ollen heidän inhimilliset virheensä ovat vähentyneet.