Teräspalkkisen laattakehäsillan tuotantotekniikat
Salmela, Niklas (2022)
Salmela, Niklas
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311416
Tiivistelmä
Tampereen raitiotieallianssi rakentaa uutta Sepänkadun siltaa, jonka on määrä avautua liikenteelle elokuussa 2022. Erikoinen siltarakenne, siltapaikka ja pitkähkö rakennusprosessi loivat mahdollisuuden ja mielenkiinnon dokumentoida sekä tarkastella rakentamista ja sen aikaisia ratkaisuja jälkikäteen.
Opinnäytetyössä esiteltiin sillanrakentamisen prosessi työvaiheittain kronologisessa järjestyksessä siihen pisteeseen, kuin rakentaminen on kirjoittamishetkellä edennyt. Tarkoituksena oli tarkastella ja selittää työvaiheissa käytettyjä menetelmiä sekä tekniikoita niin kohteessa kuin yleiselläkin tasolla. Käytettyjen menetelmien onnistuneisuutta pyrittiin arvioimaan erityisesti toteutettavuuden kannalta. Työ toteutettiin yhteistyössä YIT Oyj:n kanssa.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin tekijän omakohtaisia havaintoja sekä kokemuksia kohteella työnjohtoharjoittelijana. Toissijaisina tiedonkeruumenetelminä käytettiin myös kirjallisuuslähteitä sekä kohteella työskennellyn henkilöstön haastatteluja. Rakentamisprosessia dokumentoitiin muun muassa kuvin sekä erilaisten suunnitelmien ja laatudokumenttien avulla. Kokonaisuudeltaan rakentamisprosessia voidaan pitää onnistuneena. Onnistumiseen voidaan vaikuttaa suuresti työmaalla tehtävillä ratkaisuilla.
Opinnäytetyössä esiteltiin sillanrakentamisen prosessi työvaiheittain kronologisessa järjestyksessä siihen pisteeseen, kuin rakentaminen on kirjoittamishetkellä edennyt. Tarkoituksena oli tarkastella ja selittää työvaiheissa käytettyjä menetelmiä sekä tekniikoita niin kohteessa kuin yleiselläkin tasolla. Käytettyjen menetelmien onnistuneisuutta pyrittiin arvioimaan erityisesti toteutettavuuden kannalta. Työ toteutettiin yhteistyössä YIT Oyj:n kanssa.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin tekijän omakohtaisia havaintoja sekä kokemuksia kohteella työnjohtoharjoittelijana. Toissijaisina tiedonkeruumenetelminä käytettiin myös kirjallisuuslähteitä sekä kohteella työskennellyn henkilöstön haastatteluja. Rakentamisprosessia dokumentoitiin muun muassa kuvin sekä erilaisten suunnitelmien ja laatudokumenttien avulla. Kokonaisuudeltaan rakentamisprosessia voidaan pitää onnistuneena. Onnistumiseen voidaan vaikuttaa suuresti työmaalla tehtävillä ratkaisuilla.